Helsingin Kalasataman uuteen, vielä rakenteilla olevaan kaupunginosaan on noussut uusi ja uljas kauppakeskus, kaikkien huulilla oleva Redi. Sen saama julkisuus on ollut pääosin negatiivista. Koska asia on ollut suuren mielenkiinnon kohteena, mekin laitamme soppaan oman lusikkamme. Väitetään myös, että sinne on autoilijan hankala päästä. Tiedossa on oikea vuosisadan seikkailu kohteeseen, jonne eräiden lähteiden mukaan voi kadota kokonaan. Löysimmekö perille ja ennen kaikkea löysimmekö sieltä ulos? Se selviää aivan pian.
Suuren seikkailun paluu
Reissuun lähdettäessä on tietysti katsottava kalenteriin ja koska sopiva kolo aikataulusta löytyi, matkaan vaan. Rediä on moitittu vähän liiankin väljäksi eli käytännössä siis tyhjäksi asiakkaista, joka näin keskeisellä paikalla tuntui uskomattomalta väitteeltä. Rediä kuvataan sokkeloksi, josta kukaan ei löydä ulos. Yllättävän vähän mitään myönteistä Redistä on kirjoitettu eli miksi ultramodernia kauppakeskusta moititaan yhtenään vai onko moitteissa kuitenkin totuuden siemen? Ainoa tapa on ottaa asiasta itse selvää ja niinpä lähdimme liikkeelle alkuiltapäivästä eräänä marraskuisena tiistaina. Samalla selviäisi myös, voisiko Redistä tulla autoilijallekin sopiva asiointipaikka, työpaikaltamme se ainakin on vielä kohtuullisen matkan päässä. Tuhnuinen tiistai juuri ennen mustaa perjantaita antaisi varmasti tyhjän vaikutelman missä tahansa muussakin kauppakeskuksessa, joten tämä oli tiedossa jo etukäteen eli tuskinpa tungosta olisi odotettavissa.
Autoilijan näkökulma
Autoilu kohteeseen sujuu maltillisen mukavasti keskellä hiljaista viikon keskivaiheelle osuvaa arkipäivää. Yllättäen jopa opastekin löytyi, Helsinki on osoittanut suurta lojaaliutta Rediä kohtaan ihan oikealla opastekyltillä. Yleensä Helsingissä on huonot kyltit ja opasteet, olipa kyse sitten mistä tahansa.
Kun neuvon kartan kanssa ihmettelevän turistin Temppeliaukion kirkolle, hän kertoo, että muissa kaupungeissa on pikkuisia jalankulkijoille tarkoitettuja opasteviittoja. Niiden mukaan voi helposti löytää tunnetulle nähtävyydelle, joten miksi täällä ei ole sellaisia? Hyvä kysymys, johon ei ole hyvää vastausta, ei ole ollut kymmeniin vuosiin. Vastaan yleensä, että tämä on täällä sellainen perinne, vähän niin kuin saunominen. Eihän teilläkään ole siellä kotimaassanne saunoja, eikä meillä sitten ole kylttejä.
Tilaa autolle
Parkkihalli osoittautui siistiksi ja tilavaksi sekä ruuhkattomaksi. Neljän tunnin maksuton pysäköinti on hyvä kädenojennus autoilijalle, joskin parkkilappukoneiden vieressä ja tauluissa oli merkintä pysäköinnin hinnasta 1,5 € tunnissa. Oli kysyttävä varmistukseksi ja kopista löytyikin ihan elävä ihminen ja maksuttomuus tuli täten vahvistettua.
Asian olisi voinut havainnollistaa räikyvin blanketein pitkin sisääntuloväylää, sillä autoilija tykkää maksuttomasta pysäköinnistä. Ilmaista pysäköinti ei tietenkään oikeasti ole, sen tarjoaa kauppakeskus, silti reilua. Tällä asialla on oikeasti nyt ja tulevaisuudessa hyvin suuri merkitys. Sellossa, Jumbossa ja Kaaressa on maksuton pysäköinti ja nekin ovat helposti pääkaupunkiseudulla liikkuvan autoilijan ulottuvilla.
Meroasema yläilmoissa
Rohkeasti hissiin ja matkaan. Ajettiin heti ylös asti, kun nyt rohkeutta vielä riitti. Viimeisessä kerroksessa on metroasema! Yleensä sitä on tottunut, että metroon mennään alaspäin, mutta nytpä mennäänkin ylös. Tällaista järjestelyä ei löydy kovin monesta paikasta maailmasta, näin uskallan väittää. Ympäristö on erikoinen, mutta kelin myötä kylmä ja ankea.
Koska laituri on näinkin mielenkiintoinen, olisiko sitä jotenkin voitu vähän elävöittää? Toisaalta asia ei kuulu autoilijalle, ja koska olen ajanut metrolla vain pari kertaa elämäni aikana, en luultavasti palaa tälle laiturille uudestaan. Jos sitä elävöitetään, lupaan tulla katsomaan. Vaimo lähti tästä alas ja minä halusin ylös, sillä halusin nähdä viherkeitaan, mutta tämä hissi ei sinne vienyt. Miksi ei vienyt?
Infopiste
Lähdin siis etsimään toista hissiä, jolla pääsisi viherkannelle. Samalla on hyvä tilaisuus luoda vähän yleissilmäystä. Hässäkästä löytyy myös infopiste ja kuten näkyy, ketään ei ollut paikalla. Jos kauppakeskus on kirjoitusten mukaisesti kauhea sokkelo, luulisi tien kysyjää olevan ruuhkaksi asti. Toisaalta mikäli tähän olisi uskaltautunut menemään neuvoa kysymään, olisi samalla paljastunut maalaistolloksi ja kukapa sitä haluaisi.
Takaisin käytäville, joilla ei todellakaan ollut ruuhkaa ja viimeisimpään kerrokseen vievä hissiryhmä löytyi mielestäni ihan helposti ja sillä sitten huristelemaan katolle.
Katto vihertää
Katolla on todellakin viherkansi, tai miksikä sitä nyt voikaan sanoa. Se voi olla kesällä mukava, mutta silloinkin vain helteisinä päivinä. Lasipleksit suojaavat, mutta tila on niin suuri, että se on tuomittu tuulelle alttiiksi ja muina vuodenaikoina se on kylmä ja vetoinen. Tilan haaskausta tällä toteutuksella mielestäni.
Muutaman hyvän kuvan yli kattojen sieltä toki saa. Jos kävelee pidemmälle, joutuu miettimään hetken, mistä sinne tuli ja ulos opastavaa viittaa ei kansalliseen tapaan tietenkään ole. Kuten lukija huomaa löysin lopulta tieni ulos.
Kaksi kysymystä
Sitten on ratkaistava kaksi kysymystä: Onko Redi sokkeloinen ja onko se tyhjä ihmisistä? Kun käytäviä tallustaa, saa vastauksen molempiin samalla reissulla.
Arkipäivänä tilaa todellakin riittää ja voi helposti saada kuvia piiitkiltä käytäviltä, joilla ei oikeasti näy yhtään ketään. Ei niin ketään! Voin ottaa kuvan jopa käytävien risteyskohdasta ja ei ketään missään edelleenkään, hämmästyttävää! Joku voisi väittää, että vaanin sellaista kuvaa ja tarkoituksellisesti odotan hetkeä, jolloin kuvaan ei satu ketään. Ei tarvitse vaania, tässä artikkelissa on myös kuvia, joissa on ihan oikeita ihmisiä, mutta nimenomaan näitä kuvia piti vaania.
Ymmärrän kyllä senkin, että oli tiistai alkuiltapäivä ja odotettavissa oli tuleva musta perjantai. Ostoksia ehkä jarrutettiin ja normitiistaina olisi voinut olla vilkkaampaa. Toisaalta yritysten olisi jatkossakin lusittava tällaiset päivät ja on sanomattakin selvää, että tulevana viikonloppuna nämä välipaivät voi kuroa ja on kurottava liikevaihtoon kiinni. Tänä päivänä oli kyllä hyvin hiljaista, joten julkinen kritiikki lienee ainakin osittain perusteltua.
Entäs se sokkeloisuus?
Tämä väite on suurelta osin liioiteltua. Redi on helppo hahmottaa ja siellä on mutkatonta suunnistaa, kunhan oivaltaa pari asiaa.
Ensinnäkin on ajateltava rakennusten väliin jäävä ulkotila kokonaisuuteen kuuluvaksi. Tämä maan pinnalla oleva päistään avoin ankea tuulitunneli on jo itsessään arkkitehtooninen susi. Mutta se on ajateltu osaksi kauppakeskusta ja oikeasti käytävät jatkuvat luonnollisena jatkumona toiseen rakennukseen.
Miksi tuulitunneli on siinä rakennuksien välissä ja miksi se on avoimeksi jätetty, se onkin jo suurempi arvoitus. Tässä olisi juuri ollut se suuri keskusaukio, jonka olisi lasiseinin saanut viihtyisäksi toriksi esiintymislavoineen ja torikojuineen ja penkkeineen. Suurimman osan vuodesta Suomessa on sellainen sää, että kaikki juoksevat käytävän läpi niin nopeasti kuin vain mahdollista. Nyt oli sellainen syksysää, että juostiin valoa nopeammin, joten täältäkin sai helposti kuvan, jossa ei ole juuri ketään.
Kaikki on opittavissa
Yksi huomion arvoinen asia, joka on syytä painaa mieleensä, ovat hissiryhmät. Ne kun oppii, ei ole mitään hankaluuksia. Redissä on oikeasti vain kolme hissiryhmää, jopa Myyrmannissakin on jo kaksi. En ole kuullut kenenkään valittavan, että Stockmannilla ei löydä hissillä eri kerroksiin ja siellä on myös vaikka kuinka monta hissiä, jotka vievät vain osaan kerroksista. Muistetaan, että kauppakeskus on seikkailu ja siellä kuuluukin kulkea johonkin uuteen nurkkaan, josta keksii jotain ennennäkemätöntä.
Asiat ratkeaisivat suurimmaksi osaksi muutamalla opasteella, niinpä niin, mutta meillä suomalaisilla ei ole tästä kulttuuria ja se asiaa tutkinut konsulttikin on mystisesti kadonnut. Tuskin oikeasti, lienee vain luikkinut hiljaa jostain löytämästään sivuovesta tiehensä, eikä halua enää olla missään tekemisissä asian kanssa.
Olisi myönnettävä se, että Redissä on myös ehkä vaikeaa löytää tiensä, koska se on suuri. Sieltä löytyvät kattavasti lähes kaikki koti- ja ulkomaalaiset kauppaketjut myymälöineen, monet niistäkin ovat kooltaan yllättävän suuria. Kuppilatarjonta on kattava ja tiedossa on muutakin hupia. On leffateatterit, kuntosalit ja saa kiipeillä, ja jos ei jaksa kiipeillä, yläilmoihin pääsee myös vaikkapa leijumalla. Muutamana lämpimänä päivänä vuodessa viherkatolla voi oleskella ja tuulitunnelissa voi vilvoitella.
Missä keskusaukio?
Vakavampiakin ongelmia on ja ne löytyvät arkkitehtuurista ja näistä asioista on kirjoitettu vähemmän. Kuka vaan voi löytää helposti montakin virhettä kauppakeskuksen suunnittelusta ja pahin virhe on selkeän keskusaukion puute. Ei ole selkeää kiintopistettä, ei penkkejä levähtää, ei tapaamispaikkaa. Jos täällä haluaa istuskella, vaihtoehdot ovat joko maksullinen kuppila tai ilmainen lattia.
Ostosteleva ihminen kaipaa penkkiä tai pöytää, jolla setviä ja järjestellä ostoksiaan ja odottaa myöhässä olevaa kaveria. Infotiski on luonnollinen kohtauspaikka ja edes sen läheisyyteen olisi muutaman penkin voinut laittaa.
Koska keskusaukiota ei ole, siitä seuraa toinen ongelma: esiintymislava on ollut pakko jättää pois. Siihen olisi saanut monenmoista koomikkoa tai muusikkoa viihdyttämään. Nyt valovoimainen tähti kysyy ensiksi, missä te oikein ajattelitte minun esiintyvän ja missä on tilaa yleisölle? Tässä hukataan perinteinen kauppakeskukseen olennaisesti kuuluva osa saada joku hyvä esiintyjä välillä vetonaulaksi tuomaan kävijöitä. Rediin on lähes mahdotonta saada sovitettua jonkun vetävän artistin vierailu.
Jopa ahtaassa Forumissakin tämä vielä jotenkin onnistuu. Siellä on keskusaukio, mutta sitäkin on pienennetty ja joku supertähti aiheuttaa vierailullaan kaaoksen. Monissa uusissa kauppakeskuksissa ajatellaan tehokkuutta ja se selittää pienet, läpi kerrosten ulottuvat kuilut. Suuret hallit kuuluvat menneisyyteen.
Tehokasta, mutta millä hinnalla?
Redissä tehoajattelu on viety äärimmilleen ja hyötyneliöt voivatkin hyvin ja niitä riittää. Kaikki tämä on tehty viihtyvyyden kustannuksella ja se voi olla osasyy siihen, miksi hyötyneliöistä on ylitarjontaa.
Arkkitehtuurin virheisiin on vaikea puuttua jälkikäteen ja niiden kanssa on vain elettävä. Viihtyvyyttä voidaan silti monin keinoin lisätä ja vieläpä melko edullisesti.
Tässä muutamia ehdotuksia
Kauppakeskus Redi on umpio, josta ei näe ulos. Tämä on suuri suunnitteluvirhe, mutta sitäkin voidaan hieman ehostaa. Koetettaisiin helpottaa tätä ankeutta tekemällä joku taivasta simuloiva viritys kattoon, vaikka joku fresco sinne ylös. Jos taiteilija olisi arvostettu, saataisiin teos, jota jo itsessään tultaisiin katsomaan. Suuret näytöt olisivat kalliimpi, mutta paljon monipuolisempi ratkaisu ja ne voisivat simuloida ulkopuolella olevaa taivasta jopa reaaliaikaisesti. Myös tämä olisi näyttävä ja kiinnostusta herättävä ratkaisu.
Lisää värejä, kiitos
Vielä halvemmaksi tulisi maalata synkät ja massiiviset mustat pylväät joillain mukavilla ja vähemmän hallitsevilla väreillä. Maalatessa päätetään molemmille rakennuksille oma tunnusväri, niin johan loppuvat puheet suunnistusvaikeuksista ja aina tietää, kummalla puolella on. Tietää myös missä kaveri on: ”mä oon täällä sinisellä puolella Halosen edessä”.
Toinen rakennus vaikka sinisellä ja toinen vihreällä, eikä tosiaan maksa paljon. Tarvitaan vain muutama maalari ja pari purkkia maalia. Minäkin lähden talkoisiin mukaan enkä veloita tästä neuvosta mitään, näin säästyvät konsulttipalkkiotkin.
Lisätään penkkejä ja tehdään rauhallisia levähdyspaikkoja, tilaa kyllä löytyy. Nyt kun ollaan toiminnan alussa, palkataan pari liikkuvaa opasta, joilta voi kysyä neuvoa. Esitteitä onkin jo painettu ja tämä on askel oikeaan suuntaan. Ja parannetaan sitä opastusta, koska se ei ole vaikeaa! Palkataan vain joku ulkomaalainen konsultti neuvomaan, eikä tämäkään tulisi välttämättä kalliiksi. Kaikissa maissa ja kaikissa kaupungeissa on parempi opastus kuin Suomessa ja Helsingissä, joten nyt voi ottaa halvemmankin konsultin.
Redin formaatti on vanhanaikainen
Hieman ihmetyttää se, miten vanhanaikainen kauppakeskus Redi onkaan. Se on kuin suurennettu painos Hyvinkään Willasta, kaarevia käytäviä vailla kiintopistettä, ilman keskustoria, mahdollisuutta nähdä ulos ja levähtää. Jos kerran meillä on jo kauppakeskus, jota voi käydä katsomassa, niin miksi siellä ei olla käyty hakemassa tietoa siitä, miten asioita ei pidä tehdä? Syytä siihen, miksi tila on sellainen kun on, ei kuitenkaan voi täysin laittaa arkkitehdin tai rakennusyhtiön piikkiin.
Redi on kuulemma suunniteltu hyvässä yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston (karmea nimihirviö) kanssa. Voi hyvänen aika sentään! Kaupallisen toimijan pitää kynsin hampain välttää kuuntelemasta viranomaisten ehdotuksia ja karttaa kaikkea yhteistyötä heidän kanssaan. Viranomainen elää omassa kuplassaan oman valtansa huumassa eikä ymmärrä taloudesta mitään, kun ei tarvitse. Kauppakeskuksen vaikeudet ja sokkeloinen arkkitehtuuri eivät ehkä siis kokonaan menekään rakennuttajan syyksi? Nyt on unohtunut vanha sanonta: ”Minne virkamies jättää jalanjälkensä, siinä ei seuraavaan sataan vuoteen kasva mitään”. Karu opetus, mutta hinnan maksavat Redin yritykset, eikä virkamies tule auttamaan. Rahat kuluvat kauppakeskuksen tuulisella välikäytävällä esiintyvään pelleen ja ilmapalloihin. Kaupunki on jo lapioimassa rahaa kulttuuri- ja taidetapahtumiin, joita ilman veronmaksajien karttuisaa kättä ei muuten tulisi.
Kaupallinen näkökulma
Sitten siihen asiaan, joka on ollut negatiivisten kirjoitusten inspiraation ehtymätön lähde, nimittäin talous. Vaikka viihtyvyys on tärkeää, ymmärrän toki sen, että kauppakeskuksen perimmäinen tarkoitus on tahkota yrittäjien kassaan rahaa. Raha tuo työpaikkoja ja vuokratuloja kauppapaikan omistajille. Viihtyvyys on tärkeää, koska jos asiakas ei viihdy, tämä menee jonnekin toisaalle, jossa kokee viihtyvänsä paremmin. Tästä päästäänkin seuraavaan asiaan, nimittäin sijaintiin. Kiinteistönvälittäjän sanoin kolme tärkeintä asiaa, jotka vaikuttavat kiinteistön arvoon ovat:
Sijainti, sijainti ja sijainti
Redin sijainti on kohteliaasti sanottuna haasteellinen. Tärkein asia sijainnissa olisi riittävä väestöpohja, joka janoaa lähipalveluja. Verrataanpa edelleen Hyvinkään Willaan. Hyvinkäällä on vajaa 50.000 asukasta ja Willa vetänee asiakkaita ympäristöstä, vielä jopa Nurmijärven kirkonkylästä tai Jokelasta saakka. Ehkä pidemmältäkin, sillä Willlalla ei ole yhtään kilpailijaa kymmenien kilometrien säteellä. Willa on hyvällä paikalla kaupungin ydinkeskustassa ja jokunen harvalukuinen kävijä voi käyttää myös junaa. Vuonna 2012 rakennettu kauppakeskus on mennyt paria hypetysvuotta lukuunottamatta komeaa syöksykierrettä alaspäin, sadasta liikkeestä ainakin kolmannes on kadonnut. Ongelma on yleinen, jos kaupungissa asuu noin 100.000 ihmistä tai sen alle.
Redi sijaitsee Kalasatamassa, joka on periaatteessa erittäin hyvä ja keskeinen sijainti ihmisvirroilla mitattuna. Itse kaupunginosassa asuu nyt vaivaiset 3.000 ihmistä, oikeasti vain 3.000! Helsingin uusin lähiö on Jätkäsaaressa, jossa lienee nyt noin 8.000 asukasta ja silti sen ainoa kauppa on yksi ruokakauppa ja muutama kivijalkakuppila. Verkkokauppa oli siellä jo ennestään, joten sitä ei tavallaan voi edes laskea mukaan.
Kalasataman arvioidaan kasvavan aina 25.000 asukkaan kaupunginosaksi, kun tornit saadaan viimein valmiiksi vuoteen 2040 mennessä. Tämä kaikki toteutunee, vaikka aikaa kuluu ainakin viiden hallituksen vaihtumisen verran. Samalla on totuttava toimimaan rakennustyömaalla vuosikausia, eikä kukaan tiedä mitä seuraavan 20 vuoden aikana tulee tapahtumaan. Mutta se tiedetään, että tuolloin kasassa on vasta puolet Hyvinkään asukasluvusta. Redi on kuitenkin tuplaten Willan kokoinen.
Samalla pienteollisuus ajetaan pois keskustasta, vanhanaikaiset ja jo nytkin osin tyhjillään olevat teollisuustalot puretaan ja liikkumista vaikeutetaan koko ajan esim. nyt Hämeentien remontilla. Kukaan ei usko oikeasti 10.000 uuteen työpaikkaan, väite on täyttä puppua ja luvun voi suosiolla jättää omaan arvoonsa. Nyt kahviloihin tulee vielä sentään työmailta nälkäisiä asiakkaita, mutta kun kaupunginosa on valmis, heidänkin tilalleen on saatava uudet asiakkaat.
Apua ihmisvirroista?
Toinen sijaintikysymys on juuri nuo ihmisvirrat. Paljon on kulkijaa idän tiellä ja onhan siinä metrokin, joten näiltä osin asiat ovat loistavalla mallilla. Potentiaalisia asiakkaita liikkuu ohi kymmenin tuhansin joka päivä ja näitä ihmisiä Redi yrittää pyydystää. Metrosta pääsee suoraan sisään ja autollakin pääsee kohtalaisen sujuvasti. Pitkällä tähtäimellä autoilijoiden asiakkuuteen vaikuttaa pysäköinnin hinnoittelu, vaikeuksia saa jo muutaman euron tuntihinnoittelulla. Suomalainen rakastaa kovaa Karjalan mäntyä otsaluussaan ja luulenpa kujanjuoksun autoilijoiden kanssa toteutuvan. Ei nyt tehdä virhettä; jos halutaan onnistua, pysäköinnin täytyy pysyä maksuttomana.
Pysäköinnin hinnan Redi voi sentään itse päättää, mutta ympäristöön se ei voi vaikuttaa. Siellä on dinosauruspuisto, jossa hallitsevat vihervasemmistolaiset poliitikot. Liikenne alueella tulee ruuhkautumaan rajusti viherkeijun iskiessä Hämeentielle. Kuka haluaa silloin vapaaehtoisesti ajaa tähän sumppuun? Metro on kiireisen ihmisen kulkuneuvo, onko sen matkustajilla aikaa poiketa Rediin työ- tai kotimatkallaan? Töihin on ehdittävä ajoissa ja lapset haettava päivähoidosta. Kun matka jatkuu Redistä määränpäähän, kuinka kauan täysiä ostoskasseja viitsii ruuhkametrossa raahata mukanaan?
Niinpä asiakkaat on siis saatava pääosin muilta kauppakeskuksilta ja Itäkeskus on luultavasti suurin häviäjä. Se saa pitää asiakkaat lähiympäristöstä, mutta syvemmältä idästä tuleva voisi hyvinkin ajaa pari pysäkinväliä tai viitisen kilometriä lisää autolla ja alkaa käyttää Rediä. Redi on uusi, siisti ja siellä on hyvä valikoima, ehkäpä joku voi kokea sen turvallisemmaksikin (syihin tässä sen enempää puuttumatta). Vuosaaressa on suunnilleen sama määrä porukkaa kuin Hyvinkäällä ja siinä on myös muita kaupunginosia, joista asiakkaita voi hyvinkin löytyä. Lännestä apua sitä vastoin ei tule. Pasilaan nousee Tripla sekä sen omat tornit ja metroa korvaavat ratikat ja junat. Sitten tietysti ovat ne asiakkaat, joiden oletetaan muuttavan Helsinkiin, Kalasataman osalta he ovat kuitenkin jo laskelmassa mukana.
Veturi puuttuu
Redi on koelaboratorio eli se on ensimmäinen kauppakeskus, joka on rakennettu uutena aikana, ja sen lähtökohdat ovat erilaiset kuin muilla sitä aiemmin rakennetuilla kauppakeskuksilla. Redi taitaa myös olla ensimmäinen uusi kauppakeskus, jolla ei ole valovoimaista, kiinnostavaa veturia. Ei ole enää Anttilaa, jollainen Willaan vielä ehti tulla, mutta sinne jäi vielä Citymarket ja Prisma. Redissä on vain K-market ja se ei ole houkutin vaan tulee tarpeeseen. Liekö vuokrataso syynä siihen, että Stockmann, Sokos ja hypermarketit jättivät väliin? Redistä puuttuu myös kodintekniikkaliike. Kolmas kerros on tyhjillään, joten tilaa olisi ollut ja on toki vieläkin. Joku valovoimainen veturi voisi hyvin asettua kauppakeskuksissa hieman ongelmallisena pidettävään kolmanteen kerrokseen.
Rahoittaja määrää vuokratason
Sitten viimeiseen sijaintiin liittyvään probleemaan, nimittäin vuokratasoon. Keskeisellä paikalla olevalla myyntitilalla on suolainen vuokra, koska sen sijainti on keskeinen. Syynä ei ole yllättäen ahne vuokraisäntä, vaan rahoitusjärjestelyt.
Liikekiinteistön arvo määritellään siitä saatavan oletetun vuokratuoton mukaan. Jos vuokra on korkea, myös arvo on korkea ja hanke voidaan myydä rahoittajalle kovemmalla tuotto-olettamalla ja näin saadaan paremmin rahoitusta.
Kärjistäen voidaan sanoa, että korkean vuokratason kiinteistö on arvokkaampi, vaikka se olisi tyhjillään ja tuottaisi tappiota. Alemman vuokratason täynnä vuokralaisia oleva kiinteistö on rahoittajan silmissä vähemmin arvokas, vaikka se tuottaa voittoa. Hinnan maksaa vuokralainen, jolle tila on vuokrattu juuri korkealla tuottoarvolla. Vuokralaisen on puolestaan leivottava korkea vuokra hintalappuun.
Koko tämä järjestely toimii huonosti nykyajassa ja se edustaakin menneitä aikoja, sitä teollisuuspamppujen paperitehdassuomea, jota ei enää oikeasti ole olemassa. Aiemmin järjestelmää suojasi se, että Suomi oli korkeiden vähittäishintojen suljettu pullo, jossa joka mummon konjakkipullo syynättiin tullissa. Kaupat ja hankkeet sovittiin kabineteissa ja kilpailijat blokattiin pois häiritsemästä. Monin osin systeemi oli umpimätä ja hyvin kallis kuluttajalle. EU:n myötä tämä Kekkosslovakia on muisto vain ja kilpailusta on nopeasti tullut armottoman kovaa. Jos kuluttaja ei saa halpaa hintalappua, hän ostaa tuotteen jostakin muualta. Ennen kuluttajalla ei ollut tällaista vaihtoehtoa.
Vähän politikointia
Vaalivuotta kohti kun mennään, niin pieni politiikkaosuus sallittakoon.
Monet suomalaiset yrittäjät ovat vanhan koulun kasvatteja ja kivijalkakauppa on ahdingossa muuallakin kuin Redissä, melkeinpä alalla kuin alalla. Hintalappuihin on vuokran lisäksi leivottava ilmaiset koulut ja yliopistot, neuvolat, äitiyspakkaukset ja älyttömän korkeat verot, sieltä menneisyyden ajalta peräisin nekin. Nokkela perheenpää tuuppaa lapsensa neuvolasta päivähoitoon, kouluun ja yliopistoon. Asumaan kalliisti Jätkäsaaressa merinäköalalla, Hoasin tuetussa asunnossa ja kaikki tämä kustannetaan verorahoilla. Samalla hän silti itse ostaa tuotteensa netistä halvemmalla ulkomailta, jossa näitä sisäänleivottuja kuluja ei ole. Seurauksena tästä rahaa näihin julkisiin palveluihin jää siten aina vaan vähemmän ja vähemmän.
Jossain vaiheessa järjestelmä tulee tietysti romahtamaan, mutta kukaan poliitikko ei halua poliittista itsemurhaa puhumalla totta ja esittämällä säästöjä. Romahdus on siten varma, on vain kyse siitä, kuinka kauan väistämätöntä lykätään pumppaamalla systeemiin lisää velkarahaa. Mitä kauemmin kuplaa tekohengitetään, sitä karmeampi romahduksesta tulee. Minusta, kuten varmasti kenestä tahansa, on aina ollut kivaa olla oikeassa ja todeta omahyväisesti, että mitäs minä sanoin. Nyt toivon todellakin olevani väärässä.
Minne vie Redin tie?
Retkemme Rediin on päättymässä, ja kysymys kuuluu, käynkö siellä vielä uudelleen? Uskon, että käyn, myös puoliso kiitti liikkeiden määrää ja valikoimaa. On selvää, että Redi valmistui pahasti myöhässä, mutta se ei ole kenenkään syy. Se on vain huonoa tuuria, melko kallista huonoa tuuria tosin. Aika ehti muuttua pitkittyneen hankkeen ympärillä ja Redi ei ehtinyt valmistua ajoissa saamaan alkuvauhtia vanhojen hyvien aikojen loppuhenkäyksestä ja nauttimaan oikeistohallituksen talouden noususta. Se on kuitenkin suunniteltu toimimaan vain menneen ajan idealismin mukaisessa viitekehyksessä. Lisäksi se saa melkein kävelymatkan päähän Triplan kilpailijakseen.
UFO
Nyt Redi putoaa kuin haaksirikkoutunut avaruusalus vieraalle planeetalle, jossa sillä ei ole ehkä riittävästi muuntautumiskykyä sopeutua siellä vallitseviin outoihin olosuhteisiin. Uuden nettiajan toimintamallit tulevat jatkossa vielä entistä voimakkaammin lisääntymään lähitulevaisuudessa ja ne tulevat ravistelemaan kivijalkakauppaa ja koko muutosvastaista yhteiskuntaamme perin juurin. Redi joutuu ottamaan tämän kaiken vastaan ensimmäisenä ja sillä on käytössään vain se menneen ajan puutteellisesti toteutettu konsepti. Muut toimijat tulevat varmasti seuraamaan silmä kovana kuinka tässä tulee käymään.
No. Kuinka sitten tulee käymään? Sitä ei tiedä kukaan, mutta se on varmaa, että tällaisia hankkeita tullaan jatkossa puntaroimaan huomattavasti tarkemmin.
PS. Tämä on vain yhden ihmisen mielipide ja toivon tässäkin olevani väärässä.
© Kuvat ja teksti: Pauli Kinnunen
