Lauttasaaren silta laitetaan nyt remonttiin useiksi vuosiksi. Silta kaipaa varmasti kunnostusta, mutta samalla viherkeiju on päättänyt heilauttaa taikasauvaansa jälleen autoilijoiden kiusaksi. Sillalta aiotaan poistaa yksi autokaista keskustan suuntaan. Perusteluna on se, että onkijat ja heidän perkuujätteet tarvitsevat lisää tilaa. Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluvirasto tai katurakennusvirasto (tai mikä lienee) tehtailee uusia hölmöilyjä sellaiseen tahtiin, ettei tahdo perässä pysyä. Onneksi välimatkat ovat lyhyitä ja antavat mahdollisuuden käydä katsomassa paikan päällä, voivatko esitetyt väitteet pitää paikkaansa. Tällä perusteella sillalta pitäisi löytyä todella paljon onkijoita, sillä muutenkin ahtaassa kaupungissa tilantarve on perusteltava painavin syin. On aika lähteä ”skitareita jalliittaan”.
Edessä aukeaa tyhjä silta
Sattumalta oli asiaa oikeustalon vieressä lymyilevään toimistotarviketukkuun, joten ”kalareissu” oli sopivaa liittää tähän yhteyteen. Sää oli mitä mainioin, puolipilvinen ja lämmin, joten varmasti kala syö hyvin ja iskee pyydykseen. Tämä reissu tehtiin keskiviikkona ja jo torstaina sillan valtaisivat työmiehet ja sen jälkeen siltaa ei enää voisi valokuvata tässä tilassa. Sitten noustaan sillalle ja sieltä avautuva näkymä on tyrmäävä, typötyhjä silta, eikä yhtään onkijaa!
Liikennettäkään ei näin keskellä arkipäivää paljon ole, mutta jonkin verran kuitenkin. Autoilijat välttävät tätä reittiä keskustaan useista syistä. Heti sillan jälkeen odottaa liikennehässäkkä katuremontin vuoksi, ja kun se piakkoin päättyy, alkaa tämän sillan remontti. Niinpä poikkeustila on muuttunut vakioksi jo aikaa sitten ja tänne ajetaan vain jos lastina on painava syy. Päätin lopulta tarpoa koko komeuden yli aina Lauttasaareen saakka ja tarkkailla samalla pyöräilijöiden ja tietysti onkijoiden määrää. Koska suunnitelmana on rakentaa yksisuuntainen pyörätie molemmille puolille siltaa, sen täytyy viestiä myös pyöräilijöiden suuresta tilantarpeesta. Ennen onkijoiden suurta tilanahtautta vedottiin juuri pyöräilijöiden vieläkin suurempaan tilan tarpeeseen.
Missä pyöräilijät?
Toisin kuin onkijoiden tapauksessa, pyöräilijöiden tilantarpeesta löytyy jopa tutkimustietoa. Eri tietolähteiden mukaan pyöräilijöitä pitäisi olla tuhansia vain yhden päivän aikana, väitetyt luvut pyörivät jossain 6.000 paikkeilla. Kaupungin käppyröistä käy ilmi, että käsinlaskentaa tehdään vain satunnaisesti ja tietysti kesällä, jolloin pyöräilijöitä on enemmän kuin talvella räntäsateessa. Kesälaskenta palvelee kaupungin virkamiehiä kahdella tavalla: Ensinnäkin saadaan suuremmat luvut ja toiseksi saadaan nauttia kivasta kesäkelistä, kun jonkun onnettoman on sieltä lasilaatikosta poistuttava ulkoilmaan liikennettä laskemaan. Nyt on kuumin pyöräilysesonki, joten tämä tarkoittaa sitä, että minun pitäisi nähdä sillan ylitykseni aikana vähintään kymmeniä pyöräilijöitä. Vaan eipäs näkynyt heitäkään kuin muutama. Eniten näkyi henkilö- ja pakettiautoja, kuten artikkelin pääkuva Lauttasaarentien mäeltä osoittaa. Autot odottavat tyhjän panttina punaisissa valoissa sillalle pääsyä. Päätiellä liian pitkään palava punainen valo tietysti turhauttaa kaikkia liikenteen osapuolia, mutta toiset saavat sen ohittamisesta eri rangaistuksen kuin toiset. Itse sillalta saa ajoittain jopa sellaisia kuvia, joissa ei näy mitään liikennettä.
Pyöräilymatematiikkaa ja liito-oravia
Monet meistä inhosivat koulun matematiikantunteja, mutta nyt seuraa lyhyt matematiikan oppimäärä, joka on takuulla ratkiriemukas. Minä viivyin sillalla valokuvia ottaen ehkä puoli tuntia edestakaisella kävelyretkelläni. En laskenut tarkasti, mutta valehtelematta voin todeta nähneeni ehkä korkeintaan kymmenen pyöräilijää tässä ajassa, niin ja yhden potkulaudan. Jos puolessa tunnissa näkee 10 pyöräilijää, heitä näkisi silloin tunnissa 20. Jos vuorokaudessa on 16 tehokasta tuntia pyöräilyyn, heitä olisi silloinkin vain 375 joka päivä, olettaen pyöräilijöidenkin nukkuvan keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa. Jos pyöräilijät eivät nuku, vaan pyöräilevät ympäri vuorokauden, silloinkin heitä pitäisi suhauttaa sillan yli 250 tunnissa! Nyt oli vielä kesäkelit, arkipäivä ja kerrassaan loistava pyöräilysää sekä myös hyvä kalailmakin. Jos 6.000:sta vähentää vaikkapa tuon 375 saa tulokseksi peräti 5.625 mystisesti kadonnutta pyöräilijää! Jos minä saan ehkä noin 20 pyöräilijää tunnissa, jokainen marakatti Borneon viidakossakin tajuaa, että tähän on koira haudattuna. Niin, ja niitä onkijoita ei ollut ainuttakaan. Onkijat näyttävätkin olevan vähän niin kuin liito-oravat, kaikki niistä puhuvat ja jätöksiäkin löytyy, mutta kukaan ei ole nähnyt.
Kurjistuva Lauttasaari
Jokaisella mitalilla on kääntöpuolensa ja naurun aika on tältä erää ohi. Hyviä kuvia saadakseni kapusin vielä Lauttasaarentien mäen päälle ja saihan sieltä hienoja kuvia, mutta sieltä alkoi kuitenkin tulla myös kurjia kuvia. Minne ikinä päänsä käänsikin, sai nähdä tyhjiä liiketiloja. Niitä oli vuokrattavana, yksi oli jäänyt eläkkeelle ja lopettanut, kauppahuoneistoja oli myös ostettavissa. Pelkästään tämän pääkadun varrella oli ainakin 5-6 tyhjää liiketilaa ja ehdin kävellä sitäkin vain puoliväliin asti. Surullinen näky pistää mietteliääksi ja herää kysymys, voisiko myös suvaitsemattomalla liikennepolitiikalla olla osansa asiassa.
En tietenkään väitä, että se on ainoa syy nykytilaan. Nettikauppa, kireät hintalaput ja yhteiskuntamme korkeat välilliset kulut sekä jaksaminen ovat varmasti kivijalkakauppiaan haasteita. Yrittäjät ikääntyvät, eivätkä heidän lapsensa usein halua jatkaa toimintaa, koska he ovat nähneet vierestä kuinka vanhemmille on käynyt. Taloyhtiöt saattavat ehkä periä nykyaikaan suhteutettuna liian korkeaa vuokraa. Yrittäjä toimii nykyajassa ja taloyhtiöt elävät kekkosslovakian aikaa, vaikka on niitä syitä toki muitakin pilvin pimein. Kun liiketiloja vapautuu entistä enemmän, taloyhtiöille jää luu käteen ja jäljelle jäävät samat juoksevat kulut, mikä silloin neuvoksi?
Apua taloyhtiöiden kuluihin
Pitäisiköhän jonkun taloyhtiön kokeilla seuraavaa: Asukkaat asuisivat aina naapurilla vuokralla eli vuokraisivat asunnon toinen toisilleen. Tällä tavoin jokainen voisi anoa kaupungilta asumistukea ja taloyhtiö saisi helpotusta kulunkeihinsa. Liiketilojen autioituminen ei olisi enää ongelma ja kaupunki voisi jatkaa outoa liikennepolitiikkaansa, tämähän tekisi molemmat osapuolet onnelliseksi. Mahtaisiko toimia? No joo, tämä oli vitsi, mutta en lainkaan ihmettelisi, että jotain tämän suuntaista saatetaan pian nähdä. Kaikkiin tekijöihin ei kaupunki voi vaikuttaa, mutta liikenteen sujuvuutta voitaisiin parantaa aika helposti. Lauttasaarentiellä pysäköintikin on sallittu vain toisella puolella katua ja oma veikkaukseni on, että kaupunki jatkaa valitsemallaan linjalla ja muuttaa kohta sielläkin pysäköinnin maksulliseksi. Minä kyllä hämmästyin nykyisen Lauttasaaren tilaa, sillä se on vaurasta aluetta eikä mikään Jakomäki.
Totuus paljastuu
Kyllähän kaikki sen tietävät, että Helsingin liikennepolitiikka on autoiluvihamielistä ja tähän siltaremonttiin on ujutettu taas lisämauste tätä politiikkaa. Melkein aina, kun kaupunki tekee tieinfralle jotain, katoaa parkkipaikkoja ja liikenteen sujuvuutta hankaloitetaan erilaisin häkkyröin ja huomiota vaativin hidastein. Itse silta on kunnostuksensa ansainnut, mutta se olisi toimintojen puolesta pitänyt jättää entiselleen. Lauttasaarelaisten ja siellä asioivien pysäköinnin helpottaminen maksaisi vain liikennemerkkien vaihdon siten, että pysäköinti sallitaan pidemmäksi ajaksi ja myös toisella puolella katua, kuten oli joskus aiemmin.
Jotenkin tuntuu siltä, että kaupunki sahaa omaa oksaansa ja tekee sitä mitä ilmeisimmin harhaanjohtaviin ja kyseenalaisiin tilastoihin perustuen. Onkijoiden tilanahtaudesta ei esitetä edes niitä harhaanjohtavia lukuja, joten tällä samalla logiikalla sillalta olisi voitu viedä loputkin kaistat, koska varmasti kuumailmapallotkin tarvitsevat hätälaskupaikan! Mitään perusteluja tai havaintoja kuumailmapalloista ei tarvita.
Jotenkin tuntuu myös siltä, että Kokoomus, RKP, Perussuomalaiset ja jopa Keskusta ovat antaneet vihervasemmistolaisten viedä heitä kaupunginvaltuustossa kuin pässiä narussa. Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kannattajissa on paljon yrittäjiä, keskustalaiset maanviljelijät syntyvät yrittäjiksi ja RKP:laisilla on satojen vuosien ajalta saman suvun hallussa olevien maineikkaiden yritysten historia. Miten tällainen liikennepolitiikka voi olla mahdollista?!
Ei tarvita selvänäkijän lahjoja ennustukseen, että tällä menolla Helsingin on pakko nostaa kunnallisveroa, koska liiketiloissa toiminta vähenee ja sitä tietä vähenevät myös verotulot ja työpaikat. Tietysti vähenevät myös varakkaat veronmaksajat ja jo nyt toinen Kalasataman torneista ei menekään kaupaksi toivotulla tavalla.
Järki käteen
Silta on pitkäaikainen ja kallis investointi ja sen pitäisi kestää kauas tulevaisuuteen. Ei tarvitse mennä edes kauas tulevaisuuteen, vaan lähitulevaisuus riittää. Silloin Helsingissä huomattava osa henkilö- ja pakettiautoista tulee olemaan sähkö- tai hybridiautoja. Vaiettu asia eli dieselin katkuja ympäristöön tuprutteleva julkinen bussiliikennekin toivottavasti päivittyy sellaisiksi. Tällöin autoilua ei ympäristösyillä voi enää millään tekosyyllä vastustaa. Silloin edessä on toinen siltaremontti, jossa silta palautetaan jälleen alkuperäiseen tarkoitukseensa. Nyt olisi tilaisuus vielä säästää rahaa ja tehdä järkeviä päätöksiä eli perua nämä hölmöt suunnitelmat. Ei niitä ole mikään pakko viedä loppuun saakka nykyisten piirustusten mukaan.
Järkipäätöstä jääkarhukin kiittää
Autoilun rajoittamista ja hankaloittamista perustellaan usein ympäristösyillä. Esitetään näkemys, että autoilijat ovat kaupungissa kiusallaan ja tuovat tullessaan vain ruuhkia ja saasteita. Moni ei pääse töihin julkisilla ja harva tavara on kuljetettavissa polkupyörällä jo pelkästään Suomen normaaleista sääolosuhteista johtuen. Taloudellisista hyödyistä kaupungille ei koskaan mainita mitään, autoon mahtuu koko perhe, kun pyöräilijä tulee yksin. Ja mitä hyvää ympäristölle koituu ruuhkassa paikallaan seisovista autoista?
Kannattaa miettiä, kumpi on järkevämpää, tehdä tämä remontti suunnitellusti ja repiä se joskus tulevaisuudessa ja tehdä jälleen uusi remontti tai otetaan vähän takapakkia ja korjataan silta, mutta jätetään se liikenteellisesti entisen kaltaiseksi. Jääkarhu saattaa hyvinkin taputtaa suuria karvaisia kämmeniään jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta. Liikennevirastossa on sitten vielä vedettävä pitkää tikkua siitä, kuka lähtee kertomaan hyvät uutiset sille jääkarhulle. Toisin kuin autoilija, se voi purra.
Juttua muutettu: 7.7.2020
Tämä juttumuutos tuli Minna Parikan maineikkaan kenkäkaupan sulkemisuutisista ja uusista älyttömistä pyörätiehankkeista. Alati jatkuville Helsingin autoiluvihamielisille päätökselle ei näy jatkossakaan loppua. Monille kantakaupungin kaduista on suunnitteilla pyöräteitä, kysymys kuuluu mistähän se tila pyöräilijöille otetaan, ettei vaan pysäköinnistä? Se tarkoittaa entistä vähemmän asiakkaita koronan jo muutenkin ahdistaville kivijalkakaupoille ja myös kuppiloille ja samalla entistä korkeampia yhtiövastikkeita kyseisillä kadulla sijaitseville taloyhtiöille.
Pian tämän siltajutun tekemisen jälkeen tuli tieto Staples- toimistotarvikeliikkeen Porkkalankadun myymälän sulkemisesta ja jossain vuoden vaihteessa se sitten sulkeutui. Tämän jälken minäkin osallistun ympäristötalkoisiin, sillä eipä tähän suuntaan enää mitään asiaa sitten ole. Autoilu vähenee ihan itsetään ja maailma pelastuu! Lauttasaaren vihervasemmistolainen syöpä alkaa kasvattaa etäpesäkkeitään jopa ydinkeskustaan saakka, toki osittain koronan vaudittamana. Ja juuri siksi pysäköintipolitiikalla olisi ollut helppoa puuttua tilanteeseen ja muuttaa pysäköinti kokeeksi vaikka yhtenä arkipäivänä viikossa maksuttomaksi. Kysytään sitten yrittäjiltä, mitä pitivät, -mutta kun ei.
Aleksanterinkadun kurjistuminen alkoi jo kauan ennen koronaa Kruununhaan parkkipaikkojen poistumisen myötä kun pyörätie vievät parkkipaikat ja nyt maineikas Aleksi 13 lopettaa myymälänsä perinteisellä pikallaan. Tällaiset suurten liikkeiden katoamiset keskustasta vievät myös työpaikat ja ensimmäisenä se iskee nuoriin henkilöihin. Merkkejä on jo havaittavissa, sillä heidän keskuudessaan Helsinki alkaa menettää vetovoimaansa. Nuorten muuttohalukkuus kantakaupunkiin on jo vähentynyt ja syynä on nimenomaan työpaikkojen puute. Uutisklubi tuskin kuluttaa vihreiden ja sosiaalidemokraattien näyttöpäätettä, mutta uskooko joku heistä, että joku vastaava liike tulisi Aleksi 13 tilalle?
Lisäys 28.7
Ilokseni sain huomata, että Aleksanterinkadun nuhjuisuuteen puuttui jopa valtakunnan ykköslehti HS, artikkelissaan 27.7. Ajattelin, että viimeinkin vaikutusvaltainen ja luettu julkaisu paneutuisi myös liikenneongelmiin ja niiden heijastusvaikutuksiin kaupalle. Artikkelissa haastateltiin muunmuassa Parikkaa, mutta loppu oli sitten vain toteamuksia siitä, että huonosti menee. Kysymyksiä herätti tekijän asenne, sillä liikennejärjestelyistä ja niiden vaikutuksesta Aleksin tilanteeseen ei puhuttu artikkelistssa yhtään mitään! Jos ei iso lehti kerro, niin eipä hätää, me kerromme ja ilmeiseti tässä tulee kulmakunnalle vielä uudelleenkin asiaa. Liiikennejärjestelyt eivät tietenkään ole yksin syy kuuluisan kauppakadun näivettymiseen, mutta jo omatkin kaupungilla liikumis- ja käyntitottumukset muuttuivat täysin Kruununhaan pyäköintijärjestelyjen takia. Kuten todettu, palaan astialle säiden parantuessa.
Tavaratalojen ympärillä on nyt paljon tyhjiä pyöräteitä ja silloin löytyy lisää tyhjyyttä liiketiloissa Aleksiltakin. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolta tyhjyyttä tuntuu löytyvän ihan omasta takaa, -sitä löytyy pääkopasta.
Ei naurata olla kantakaupunkilainen kivijalkayrittäjä, olipa yritys suuri tai pieni. Katoavaa kansanperinnettä se voi olla toki muutenkin. Silti välillä välillä tuntuu siltä, että eikö kukaan kuule?!
PS: Tiedättekö muuten, mitä yhteistä on veronmaksajalla ja jääkarhulla?
Vastaus: Kummankaan mielipidettä ei kysytä.
(Sekin lienee syytä mainita, että minulla on parikin polkupyörää.)
Teksti ja kuvat: © Pauli Kinnunen