Työyhteenliittymä Koiviston Vihertyö Oy ja Vihermali Oy on valittu Vihreistä vihrein -projektin, mittakaavaltaan erittäin merkittävän ja innovatiivisen pilottihankkeen viherrakentajaksi. Vihermali Oy (liikevaihto 6 milj. €) ja Koiviston Vihertyö Oy (liikevaihto 4 milj. €) ovat tunnettuja raskaan sarjan viherrakentajia.
Miksi Vihreistä vihrein -projekti on merkittävä?
Helsingin Jätkäsaaren kattopuutarhakokeilussa on kysymys Suomen oloissa ainutlaatuisesta, Helsingin Yliopiston ja Helsingin kaupungin Viides ulottuvuus -ohjelman yhteistyönä käynnistämästä tutkimushankkeesta. Hankkeen tarkoituksena on kattaa viherkasveilla laajasti uuden, suuren kerrostalokompleksin eri korkeuksilla sijaitsevia katto- ja seinäosuuksia sekä seurata hankkeen tuloksia pidemmällä aikavälillä. Työyhteenliittymä Koiviston Vihertyö Oy ja Vihermali Oy on tämän mittakaavaltaan erittäin merkittävän pioneerihankkeen viherrakentaja.
Hankkeen alkuperäisen – mahdollisimman vihreän korttelin – idean ovat kehittäneet maisemasuunnittelija, LuK Taina Suonio sekä TA-Yhtymän edustaja DI Markku Hainari. Dosentti Susanna Lehvävirta johtaa tutkimushanketta Helsingin Yliopiston osalta. Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy on toiminut projektin arkkitehtuurista vastaavana tahona. Seinä- ja kattopuutarhat on suunnitellut LOCI maisema-arkkitehdit Oy. Rakennuttaja on TA-Yhtymä Oy ja rakennusyhtiönä Rakennusliike Reponen Oy. Työyhteenliittymä Koiviston Vihertyö Oy ja Vihermali Oy:n puolelta projektipäällikkönä toimii Filippa Hellström Koiviston Vihertyö Oy:stä.
Kattopuutarhoja on tehty mm. Sveitsissä ja Saksassa jo pitkään, mutta Suomessa Vihreistä vihrein -projekti on ainutlaatuisen suuri ja toteutustavaltaan poikkeuksellisen innnovatiivinen. Hankkeen tuloksia seurataan sekä kerrostalon rakenteiden, kasvillisuuden ja energiatehokkuuden että sosiaalisen aspektin kannalta, jotta vastaavien hankkeiden toteutukselle saadaan jatkossa riittävästi tietopohjaa.
Monimuotoinen hanke
Vihreistä vihrein -projekti on suuren viherrakennusurakan lisäksi myös monitahoinen tutkimushanke.
Vaikutukset rakenteiden käyttöikään
Projektin tavoitteena on selvittää erityisesti katon, mutta myös seinäpintojen käyttöikää viherkasvien suojissa. Katon käyttöiän on muualla tehtyjen tutkimusten mukaan havaittu pidentyvän merkittävästi. Kasvillisuuden suojatessa kattorakenteita ultraviolettisäteilyltä ja sääilmiöiltä sekä helteen, pakkasen ja jäänpoiston vaikutuksilta katon käyttöikä voi kasvaa jopa kolminkertaiseksi.
Lämpötilojen vaihtelulta suojaava vaikutus
Rakennusta suojaavien kasvien on muualla havaittu merkittävästi vähentävän kesällä liikalämmön imeytymistä rakenteisiin ja sitä kautta asuntoihin sekä talvella lämmön haihtumista rakennuksesta ulospäin. Nämä ominaisuudet lisäävät sekä asumismukavuutta että parantavat energiatehokkuutta.
Vaikutus viihtyvyyteen
Kaupungistumisen lisääntyminen luo tarvetta viherkeitaisiin myös ihmisten viihtyvyyden ja sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi. Pelkästään poistuminen katutasolta ja kaupungin vilinästä ylös kerrostalojen katoille luotuihin viherkeitaisiin voi tuoda ihmisille rauhan ja hiljaisuuden kokemuksia rentouttavassa ympäristössä sellaisella korkeudella, mistä myös maisemien katselu onnistuu vaivatta. Vihreistä vihrein -projektin suunnittelussa on otettu huomioon myös pääsy talojen saunaosastoilta kattopuutarhoihin vilvoittelemaan ja rentoutumaan.
Katon ja seinien kasvipinnoilta toivotaan myös kaupunkimelulta suojaavaa vaikutusta sekä esteettisiä arvoja.
Hulevesien sidontakyky
Ilmaston muuttuessa rankkasateiden on todettu lisääntyvän ja niiden aiheuttamien hulevesien hallinta kattopuutarhojen veden kulkua hidastavien maa-ainesten ja vettä imevien ja haihduttavien kasvien avulla on yksi päämääristä.
Asfaltti- ja betonipinnoilta vesi voi poistua vain katuviemäreihin, jotka rankkasateella eivät aina vedä riittävästi. Tästä aiheutuu välillä suuriakin tulvia.
Michiganin Yliopiston tutkimuksessa viherkattojen merkitys hulevesien viivyttämiseen on ollut jopa 60-100 % luokkaa.
Biodiversiteetin säilyttäminen
Projektissa pyritään myös kasvien, hyönteisten ja linnuston monimuotoisuuden säilyttämiseen kaupungissa, jossa maa-alueita, puita ja muuta kasvillisuutta on vähän. Tähän pyritään mm. luomalla katolle ketokasvialueita, mehiläis- ja perhoshotelleja sekä jättämällä kattopuutarhat pääsääntöisesti avoimiksi lintujen pysähtyä.
Laaja-alaisemmat tavoitteet
Mikäli viherkatot ja -seinät lisääntyvät kaupungeissa laajasti, lisätavoitteita ovat mm. kasvillisuuden hiilidioksidia ja ilman epäpuhtauksia sitova vaikutus sekä kaupunkiympäristön kovien pintojen aiheuttamien kaikujen ja melun vaimennus.
Työyhteenliittymä Vihreistä vihrein on valittu projektin viherrakentajaksi
Työyhteenliittymä Koiviston Vihertyö Oy ja Vihermali Oy vastaa Vihreistä vihrein -projektissa alusta alkaen kaikesta kasvillisuuteen liittyvästä toiminnasta sekä myös pihakiveysten asentamisesta, puuterasseista, viljelylaatikoista sekä pihavarusteista.
Tähän sisältyvät seinien sekä kattojen eri kerroksissa sijaitsevien viheralueiden perustukset ja istutukset alustoineen, maa-aineksineen ja kasvilavoineen.
Terassit ja viljelylaatikot rakennetaan Accoya-puusta. Accoya on ekologisesti asetyloitua mäntyä, joka kestää hyvinkin kovia säävaihteluita.
Seinien riippuvien puutarhojen osioon kuuluvat parvekkeiden viereen rakennetut suuret parvekelaatikot moninaisine istutuksineen sekä seinäpintoja etäämmältä koristavat ja suojaavat köynnöskasveille tarkoitetut teräsvaijeriverkot ja niiden kasvillisuus.
Kattoalueiden eri kerroskorkeuksille tulevat puutarhat, keittiökasvitarha, katettu kasvihuone, ketokasvialueet ja kasvilavat sekä biodiversiteettialue ja hyönteishotellit. Myös asukkaiden virkistysalueet polkuineen sekä korotetun sisäpihan ja autohallin istutukset kuuluvat tähän laajuudeltaan merkittävään projektiin.
Projektiseuranta, osa 1: Seinälaatikot köynnöksille ja riippuville puutarhoille
Kymmeniä parvekelaatikoita täytetään
Projekti on parhaillaan siinä vaiheessa, että kaikki parvekkeiden vieressä olevat suuret parvekelaatikot on kiinnitetty seiniin ja niiden vesiputket on asennettu.
Parvekelaatikoihin tulee pohjalle salaojittava sorakerros ja sen päälle katekangas, jonka päälle tulee automaattisen kastelujärjestelmän laitteisto.
Monista ikkunoista on suora näkymä näihin kookkaisiin laatikoihin, joten ne tarjoavat vihreää katseltavaa myös sisälle.
Tonneittain multaa
Parvekelaatikoihin tulee sorapohjustuksen ja kastelujärjestelmän päälle vielä erikoisvalmisteinen multa.
Multaa tulee parvekelaatikoihin tonneittain ja multa tuodaan rakennustyömaalle valtavissa säkeissä.
Oheisessa kuvassa näkyvät säkkimäärät ovat vain osa koko projektin multamäärää.
Nostolavat avuksi maamassojen siirtelyssä
Parvekelaatikoiden täyttö tehdään rakennuksen ulkopuolelta nostolavojen avustuksella suurien sora- ja multakuormien siirtämiseksi kerralla.
Laatikoita on kaikkiaan kymmenittäin rakennuskompleksin eri sivuilla ja kun ne kaikki on täytetty, niihin päästään istuttamaan tarkoitukseen valitut kasvit.
Parvekelaatikot toimivat julkisivun vihreinä elementteinä istutuksineen ja köynnöskasveineen.
Parvekelaatikoiden kunnossapito
Seinien parvekelaatikoiden kunnossapito hoidetaan jatkossa ulkoapäin nosturin avulla, kuten niiden alkuperäinen täyttö ja istuttaminenkin. Näitä laatikoita ei ole asukkaiden tarkoitus huoltaa esimerkiksi parvekkeiden kautta, eikä niihin ole edes pääsyä sieltä, vaan ne huolletaan Työyhteenliittymän toimesta.
Sään vaikutus seinäalueiden istutuksille
Yksi projektin seurattavia asioita on, miten parvekelaatikoiden kasvit ja köynnökset kestävät merellisen ympäristön piiskaavia ja kaupunkiympäristölle tyypillisiä pyörteileviä tuulia sekä myrskyjä, lumisateita ja mahdollisia helleaaltoja, koska julkisivun puoleiset kasvit ovat hyvin alttiina säänvaihteluille.
Projekti jatkuu yhtä aikaa rakennuskompleksin eri osissa
Projektin seuraavissa vaiheissa tutustutaan eri kerroksissa olevien kattopuutarhojen ja niiden osien rakentamiseen. Seuraamme myös sisäpihan ja autohallin vihertöiden eri vaiheita sekä pihan kiveysten edistymistä, pihavälineiden pystyttämistä ja terassin sekä viljelylaatikoiden rakentamista.
Näihin tutustumme projektiseurannan osassa 2:
http://www.uutisklubi.fi/vihreista-vihrein-projekti-osa2/
Valokuvat, ellei muuta ole mainittu: © Pauli Kinnunen
Teksti: © Jaana Leppänen
Havainnekuvat: © Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy ja LOCI maisema-arkkitehdit
