Saunat ovat itsestäänselvä ja oleellinen osa suomalaista taloyhtiötä niin maalla kuin kaupungissakin. Vihreistä vihrein -kerrostalojen saunat on päätetty rakentaa niin, että saunojille luodaan suojaisan kesämökkimäiset vilvoittelupaikat toiseksi ylimmissä kerroksissa olevien hedelmäpuutarhojen yhteyteen. Lisäksi tutkimuskäyttöön rakennetaan luonnollisia ketoalueita jäljittelevät biodiversiteettialueet terassimaisesti porrastettujen kattojen korkeimmille tasanteille.

Vihreistä vihrein -projektin kaiken viherrakentamisen ja siihen liittyvät pohjustustyöt hoitaa Työyhteenliittymä Koiviston Vihertyö Oy ja Vihermali Oy. Suunnittelusta vastaavat Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy ja LOCI maisema-arkkitehdit Oy. Rakennuttaja on TA-Yhtymä Oy.

Saunaterassit ja hedelmäpuutarhat sekä biodiversiteettialueet

Tässä osassa seurataan yhteensä neljän kattoalueen vihertöiden vaiheita pohjustuksesta käyttövalmiiksi saakka sekä erikoisuutena hyönteishotellien rakentamista.

Nyt esiteltävien kattoalueiden sijainnit näkyvät oheisesta havainnekuvasta.

Ensimmäinen osuus (1.) käsittelee kahta keskimmäisille kattotasanteille rakennettavaa hedelmäpuutarhaa ja saunaterassia.

Toinen osuus (2.) seuraa molempiin ylimpiin kattokerroksiin valmistuvien biodiversiteettialueiden rakennustöitä alusta loppuun.

Kolmas osuus (3.) vie meidät biodiversiteettialueen hyönteishotellien rakentamisen pariin.

1. Saunaterassien rakentaminen

Yhteiskäyttöön kaksi saunaa

Suomesta ei taida löytyä kerrostaloa, jossa ei ole saunaa jossain muodossa, olipa se sitten yleinen tai oma sauna. Jätkäsaaren Vihreistä Vihrein -taloyhtiössä päätettiin tehdä yhteiskäyttöiset saunat kumpaankin asuinrakennukseen ja molempiin haluttiin omat, hedelmäpuutarhoihin sijoitetut saunaterassinsa. Näin kattopuutarhojen vehreä levollisuus toisi kaupunkisaunomiselle virkistävän ja rentouttavan kesämökkitunnelman ja vieläpä todella ainutlaatuisessa ympäristössä Länsisataman naapurissa.

Huolelliset pohjustustyöt

Hedelmäpuutarhojen ja saunaterassialueiden viherrakentaminen alkaa samoista lähtökohdista kuin kattopuutarhojen muissakin osissa. Pohjana on normaali betonialusta, joka on huolellisesti vesieristetty ja jonka liian veden poistosta on asianmukaisesti huolehdittu.

Betonipohjan päälle lisätään juurisuojamatot, joiden tehtävä on suojata kattoa puiden ja pensaiden juurakoilta. Juurisuojamattojen päälle asennetaan salaojakennosto, jonka päälle levitetään suodatinkangas. Suodatinkankaan tehtävä on estää kasvualustan sekoittuminen salaojakerrokseen, mutta toisaalta päästää liika vesi kulkemaan vaivattomasti mullan läpi salaojakerrokseen, etteivät kasvien juurakot kärsi liiasta märkyydestä.

Multaa, soraa ja kiviä siirretään suuria määriä

Myös näille kattoterasseille siirretään suuria määriä multa- ja sorasäkkejä sekä eri kokoisia kiviä ja puupöllejä alhaalta maan tasalta ylös kattokorkeuksille.

Hedelmäpuutarhat saunaterasseineen sijaitsevat toiseksi ylimmillä kattopuutarhatasoilla, joten maa-ainesten lastaus tännekin hoidetaan suurikapasiteettisella ja korkealle ulottuvalla hydraulisella teleskooppinosturilla.

Kerrallaan voidaan siirtää useita tuhannen litran vetoisia säkkejä multaa ja soraa sekä pieniä kiviä ja kookkaita kivenmurikoita. Lisäksi nosturilla siirretään mm. juurisuojakankaat, salaojakennostot, puut, pensaat ja muu kasvillisuus sekä terassikalusteet.

Kasvualusta puille ja pensaille

Oheinen alue tulee olemaan toinen hedelmäpuutarhoista, ja tänne istutetaan mm. omenapuita, marjapensaita ja erilaisia köynnöksiä.

Tälle alueelle kerrostetaan multaa aivan erityisen runsaasti, jopa useita kymmeniä senttimetrejä. Puiden täytyy pystyä juurtumaan katolle niin syvälle, ettei tuulisesta ja ajoittain jopa myrskyisästä ympäristöstä koidu haittaa kasvien pystyssä pysymiselle.

Juurtumista auttamaan on tehty happamuudeltaan ja koostumukseltaan optimoitu multaseos, joka on suunniteltu varta vasten näille puille ja pensaille sopivaksi.

Köynnöksille laajat tukirimoitukset

Katolla sijaitsevat hormit ja muut talotekniikkaan liittyvät asiat on jo talon rakennusvaiheessa päällystetty tukevilla puurimoilla.

Tukirimojen juurelle istutetaan köynnöksiä, jotka kasvaessaan verhoilevat tekniset osuudet puutarhateemaan saumattomasti yhteensopiviksi.

Samalla köynnökset tekevät ympäristön rehevämmäksi ja kauniimmaksi yhdessä puiden ja pensaiden kanssa. Kokonaisuuden on tarkoitus tarjota silmäniloa terassilla rentoutuville ja vilvoitteleville saunojille.

Saunojen vilvoittelupaikat osana hedelmäpuutarhoja

Molemmista saunoista on järjestetty suora kulkuyhteys saunaterasseille, jotka puolestaan on sijoitettu omaan rauhaansa kattoalueiden keskimmäisille kerrostasanteille.

Siinä missä alimmalle kerrostasanteelle on tehty upea keittiöpuutarha kasvihuoneineen, näille keskitasanteille istutetaan perinteistä omakotitalon pihapiiriä muistuttavat, kauniit puutarhat.

Kumpaankin keskikerrokseen tulee sekä hedelmäpuita, marjapensaita että makeapihlajoita köynnösten ja muiden kasvien lisäksi.

Kuin mökin saunapolku

Jotta saunojat saisivat nauttia mökkisaunan polkua muistuttavasta elämyksestä, kummallekin saunaterassille johtaa pyöreillä kivilaatoilla somistetut, hedelmäpuiden ja marjapensaiden lomitse kiemurtelevat laattapolut.

Kasvaessaan puut ja pensaat tulevat tarjoamaan lisää vehreää näkösuojaa ennestäänkin varsin hyvin suojatuille saunaterasseille.

Etenkin keväällä, omenapuiden kukkiessa ja kasvien heräillessä talviunestaan, terassit tarjoavat kaupunkioloissa epätavallisen viehättävää katseltavaa, ja harvinaista herkkua se on näissä korkeuksissa keskellä Helsinkiä muutenkin.

Puuterassit

Molemmille puutarha-alueille on tehty edellisessä osassa esitellystä vaaleasta Accoya-puusta miellyttävät ja säänkestävät saunaterassit. Accoya ei tikkuunnu, joten terassille saapuvan ei tarvitse pelätä jalkapohjiensa puolesta.

Accoyan etuja on myös se, että se ei ole liukasta märkien jalkojen alla tai sateella, eikä materiaali ole jäätävää pakkasillakaan.

Accoyalle on luvattu maakosketuksessa peräti 25 vuoden takuu, joten lahoamaton materiaali sopii erittäin hyvin tähän ympäristöön ja käyttötarkoitukseen.

Terassikalusteet

Saunojien viihtyvyyttä ja harmonista yleisilmettä ajatellen saunojen terasseille on hankittu myös kauniit ja tukevat puuta ja metallia yhdistelevät puutarhakalusteet.

Kalusto on mallia Nola Sunset ja puuosat on tarkoituksella jätetty luonnonpuun väriseksi, jotta sävy istuisi saumattomasti terassilaudoituksen neutraalin levolliseen sävymaailmaan.

Täällä voi istuskella rennosti kuumien löylyjen jälkeen vilvoittelemassa ja virvokkeita nautiskelemassa.

Upeat näkymät

Sen lisäksi, että saunojille on tarjolla idyllisen puutarhan silmäähivelevä kauneus, myös näkymät yli kaupungin tuovat oman erikoisen lisänsä kokemukseen.

Voi vain kuvitella, millainen tunnelma on vaikkapa illalla, kun kaupungin häly hiljenee ja tähdet syttyvät puutarhamaisen kattoterassin ylle. Kaupungin valomeri toisella suunnalla ja toisella suunnalla Länsisatamasta merelle lähtevät komeat ja täydessä valaistuksessaan säihkyvät risteilyalukset.

Täällä saunojille on tarjolla varsin ainutlaatuinen yhdistelmä kattopuutarhassa rentoutumista ja mielenkiintoista katseltavaa sen ulkopuolella.

Alue rauhaisaan oleskeluun

Siinä missä keittiöpuutarhan on tarkoitus luoda mahdollisuus omaehtoiseen tai yhteisölliseen tekemiseen, hedelmäpuutarhat saunaterasseineen on tarkoitettu ensisijaisesti rauhoittumiseen ja leppoisasta oleskelusta nautiskeluun. Saunomalla suomalaiset ovat aina rentoutuneet rankan työpäivän ja -viikon jälkeen, ja mikä voisikaan olla toimivampi stressin lievitystapa kuin tehdä se näin vihreässä ja erikoislaatuisen upeassa ympäristössä.

2. Biodiversiteettialueiden rakentaminen

Tutkimuskäyttöön tulevat alueet

Biodiversiteettialueet on tässä yhteydessä katsottu tarkoituksenmukaiseksi luoda erityisesti siksi, että suhteellisen karussa kaupunkiympäristössä keto- ja niittyalueita ei juuri ole ja siksi, että halutaan seurata biologisesta näkökulmasta erilaisten kasvilajien säilymistä ja menestymistä kymmenien metrien korkeudessa tuulisessa ja vuoroin lumisessa, sateisessa ja paahteisessa ympäristössä ilman normaalia maakosketusta.

Ylimmät kattoterassit ja niiden maapohja pinnanmuotoineen ja päällysteineen sekä kasvillisuuksineen tehdään simuloimaan normaalia luonnontilaista maastoa eli ketoaluetta niin hyvin kuin mahdollista, jotta luonnonvaraiset kasvit sekä lentävät ja ryömivät hyönteiset ottaisivat alueen kodikseen ja voisivat talvehtiakin täällä. Toiveissa on, että jos alue istutuksineen saa hyönteiset viihtymään, ne hoitaisivat täältä käsin muun muassa tavanomaisia pölytystehtäviään.

Lisäksi biodiversiteettialueille rakennetaan useita hyönteishotelleja ja perhosbaareja, joiden avulla voidaan seurata myös hyönteisten viihtymistä tällaisessa ympäristössä ja korkeudella, jossa niille ei normaalisti ole tarjolla kasvien tarjoamaa ravintoa tai suojaa eikä luonnollisia levähdys- tai pesimispaikkoja.

Tämän tutkimusosuuden takana ovat Helsingin Yliopisto, Aalto Yliopisto, Helsingin kaupunki sekä Roslings Manor Gardens. Hanke on osa Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimushanketta.

Biodiversiteettialueen pohjustus

Biodiversiteettialueen pohjustus poikkeaa jonkin verran muiden tähän rakennuskokonaisuuteen tehtyjen kattopuutarha-alueiden vastaavasta.

Biodiversiteettialueen pohjabetonin ja juurisuojakankaan päälle ensimmäiseksi maakerrokseksi levitetään 10 cm paksuinen kerros raekooltaan 6-16 mm läpimittaista sepeliä.

Tämän päälle asennetaan suodatinkangas, jonka päälle levitetään kasvualusta. Suodatinkankaan tehtävänä on estää kasvualustan sekoittuminen tässä tapauksessa salaojituksesta huolehtivaan sepelikerrokseen.

Erikoismultaa ja järviruokoa

Biodiversiteettialueelle on tehty oma, erikoissekoitteinen multansa, joka on pääosin lecamursketta, mutta joka sisältää myös kuorikatetta ja kompostia.

Osaan mullalla peitetyistä alueista on tehty myös kumpareita, joiden materiaali on järviruokoa. Järviruoko antaa omalta osaltaan hyvän ja suojaisan pesimisympäristön hyönteisille ja perhosille ja se tarjoaa niille myös varjoa ja viilentävän suojan helteellä.

Alueella vieraileville tarkoitetut kävelypolut on päällystetty Betonilaatta Oy:n betonilankkulaatoilla.

Suomalaista ketokasvillisuutta

Biodiversiteettialueella on kautta linjan käytetty kotoperäisiä puita, mm. havupuita sekä lisäksi köynnöskasveja.

Muut alueen kasvit ovat tavallisia, Suomessa luonnonvaraisena kasvavia niitty- ja ketokasveja eli ketoneilikkaa, siankärsämöitä, valko- ja kelta-apilaa, nurmi- ja rohtotädykettä, suolaheinää ja päivänkakkaroita.

Osa kasveista on valittu nimenomaan tarjoamaan mehiläisten ja perhosten houkuttelemiseen tarvittavaa mettä.

Luonnonmukaisia ekopisteitä

Bd-katoille tulee myös ekopisteitä tukkeineen ja suurine kivineen sekä niittyjä, maksaruohoalueita, sammalta ja peitekasvillisuutta, jotta luonnonvarainen maasto olisi mahdollisimman monipuolinen ja todenmukainen.

On varsin todennäköistä, että tällainen ympäristö on jossain vaiheessa saanut asukkaikseen saman eliöstön kuin maan pinnalla sijaitsevat vastineensa.

Köynnöksille kasvupaikkoja

Tälläkin alueella hormit on päällystetty kauttaaltaan puurimoituksella. Niiden juurelle istutetaan mm. villiviiniä, joka kasvaessaan peittää hormit.

Villiviini on erittäin kestävä lajike melkein missä ympäristössä tahansa ja näin ollen sen odotetaan selviävän myös täällä.

Villiviini tarjoaa peiteverhoilun lisäksi elintilaa monille hyönteisille, jotka puolestaan toimivat ravintona linnuille. Villiviini on myös kaunista katseltavaa alueella käyville ihmisille alkukesästä myöhäiseen syksyyn ja ruska-aikaan saakka.

Lisäksi on istutettu siperiankärhöä ja humalaa.

3. Hyönteishotellit ja perhosbaarit

Hyönteishotellien rakentaminen

Hyönteishotellit on rakennettu alueelle tuotuihin metalliverkkohäkkeihin. Häkkeihin ladotaan kiviä reunasta reunaan ja aina häkin kattoon saakka.

Tukeva metalliverkko pitää kivet ojennuksessa ja suojaa kiviä siirtelyltä.

Hyönteishotelleihin toivotaan pesiytyvän vaikkapa mehiläisiä, joiden olemassaolo on monin paikoin ollut jo vuosia uhattuna. Näin saataisiin alimman kattokerroksen keittiöpuutarhallekin pölyttäjät omasta takaa.

Kivet saapuvat häkitettäväksi

Tuhansia kiloja kiviä siirretään nosturilla katolle ja edelleen lähes yksinomaan käsipelillä metalliverkkohäkkeihin, jotta häkkien muodosta ja asennosta voidaan muokata riittävän tukeva ja symmetrinen.

Näin häkit eivät ala kuormittua liiaksi johonkin suuntaan ja mahdollisesti kallistu ja kaadu. Tällä lailla varmistetaan hyönteishotelleille pitkä käyttöikä.

Kivet ovat normaalia suomalaista luonnonkiveä, mm. graniittia.

Kivien välissä on tilaa pörrätä

Hyönteishotellien kivien väleihin on jätetty tarkoituksella rakoja, joissa lentävät ja ryömivät hyönteiset voivat kiipeillä ja pesiä ja jotka tarjoavat suojaa linnuilta, auringolta, sateelta ja lumelta.

Näihin voivat majoittua yhtä hyvin niin perhoset kuin mehiläiset tai ampiaisetkin.

Myös kaikki kävelevät ja ryömivät hyönteiset voivat majoittua tänne, jos vain pääsevät perille, kuten varmasti aikanaan käy.

Perhosbaarit

Perhosbaarit ovat nimensä mukaisesti baareja perhosille. Baarien tehtävä on sama kuin ihmisten vastaavilla eli houkutella kauniita ja komeita päivä- ja yöperhosia drinkkien äärelle. Toisin kuin ihmisten baareissa, perhosten juomat ovat kuitenkin hiukan eksoottisempaa lajiketta. Vaikka molemmissa tapauksissa juomat ovat lähinnä käymistuotteita, perhosille tarkoitetut ovat usein etikkapohjaisia, joten nämä drinkit jäisivät todennäköisesti ihmisiltä juomatta.

Perhoset pitävät erityisen paljon etikkadrinkkiensä terästämisestä hunajalla ja muilla makeilla, nektarimaisilla ja tahmeilla herkuilla ja jos drinkit ovat niiden mielestä onnistuneita, ne jäävät baarin antimien äärelle ehkä pidemmäksikin aikaa. Näin ihmiset saavat katsella kauniita perhosia kattopuutarhassa hyvällä onnella jopa läpi koko kesän. Koska bd-alueen maasto ja kasvillisuus on suunniteltu myös perhosille viihtyisäksi, niinkin hyvin voi käydä, että perhoset alkavat pesiä ja jopa talvehtia tässä kattopuutarhassa. Näin erilaisille hyönteisille löytyy Helsingin paraatipaikalta sekä hotellimajoitusta että baaritarjoilua.

Paikka myös ihmisille

Asukkaat ja tutkijat voivat myös vierailla biodiversiteettialueilla, joskin kävely on sallittu vain betonilankkupoluilla.

Molemmilla bd-alueilla polun päähän on rakennettu puuterassi, johon on tuotu pöytäryhmä kävijöiden oleskelua varten.

Täällä voi käydä seuraamassa, kuinka normaalit luonnonvaraiset kasvit ja hyönteiset selviävät yläilmoissa, tuulessa ja auringon paahteessa sekä sateiden ja myrskyjen piiskatessa avointa tilaa.

Biodiversiteettialue jää seurantaan

Biodiversiteettialueet jäävät valmistumisensa jälkeen mahdollisimman pitkälti omaan rauhaansa kasvamaan ja samalla niin luonnontilaisiksi kuin tausta huomioiden on mahdollista.

Näin päästään katsomaan, mihin suuntaan ja millä lajistolla alueen kasvillisuus ja hyönteispopulaatio voimakkaimmin kehittyvät ihmisen kokonaan rakentamassa ympäristössä.

Jatkossa tietoa voidaan hyödyntää muissa vastaavissa kattopuutarhaprojekteissa.

Seuraavassa ja viimeisessä viherrakentamiseen liittyvässä osassa seurataan autokatoksen päälle rakennetun sisäpihan valmistumista kasveineen, rakenteineen ja kiveyksineen sekä autohallin, pyörävaraston ja ulkoseinien köynnösvaijereiden kasvillisuuden istutuksia.

Edellisten osien linkit:

http://www.uutisklubi.fi/vihreista-vihrein-projekti-osa1/

http://www.uutisklubi.fi/vihreista-vihrein-projekti-osa2/

Kuvat: © Pauli Kinnunen, ellei muuta ole mainittu
Teksti: © Jaana Leppänen
Asiantuntija: projektipäällikkö Filippa Hellström, Koiviston Vihertyö Oy