Moni saattaa vielä muistaa vanhan kunnon Monty Pythonin lentävä sirkus -nimisen englantilaisen komediapläjäyksen. Nyt Trump pisti paremmaksi ja toi Helsinkiin oman Donald Trumpin lentävän sirkuksensa. Kooltaan se oli esikuvaansa huomattavasti suurempi. Koska meillä on huumoriakin mukana ei auttanut kun lähteä katsomaan hetki hetkeltä, ovatko vitsitkin suurempia.
Kuviteltu tilanne:
Eräänä päivänä Saulilla soi puhelin. Toisin kun monissa muissa virastoissa, presidentin kansliassa siihen myös vastataan.
’Tasavallan presidentti, kuinka voin auttaa?’
’Morjensta Sale, se on Trumppi täällä. Minulla on sinulle ehdotus.’
’Pelkkänä korvana.’
’Kuulepas Sale, minä sain puhuttua Putinin ympäri ja meidän pitäis tavata nyt jossakin. Se sinun pikku kyläsi tuntuisi nyt sopivalta.’
’No miksi juuri täällä?’
’Kato, Putin ei oikein ole tervetullut muualle ja siellä teillä hän viihtyy niin hyvin. Itsekin olin siellä Helsingissä joskus laivakaupoilla ja ajattelin samalla katsastaa vanhat menomestat. Niin että etkö nyt piffaisi vanhalle kaverille punkkaa yhdeksi yöksi?’
’Mitäs minä siitä kostun, lysti maksaakin jonkin verran?’
’Irtopisteitä ja Suomikuva nousee medioissa kuin apina puuhun! Hommaan koko Trumpin lentävän sirkuksen paikalle suitsuttamaan kuinka hieno mesta sulla siellä on. Tää on kuule Sale hyvä diili, ajattele kuinka Kalle Kustaata naapurissa harmittaa.’
’Kun sen noin ajattelee, niin pakkohan se on valtakunnan etua ajatella. Koska ajattelitte tulla?’
’Parin viikon päästä.’
’Mitäh!?!’
’Ai niin, ja hommaat sen oman tivolisi pois siitä linnan edestä kuljeksimasta. Kohta saat nähdä miltä kunnon sirkus näyttää.’
’En minä millään noin nopealla aikataululla ehdi. Kadut pitää sulkea ja ihmiset hätistää pois työpaikoiltaan, liikkeet sulkea ja kaikki kyläpoliisit raapia Ivaloa myöten ylitöihin. Ja se maailmanpyöräkin on pultattu kiinni peruskallioon.’
’No jätä pyörä sitten, mutta älä ole huolissasi, me autetaan sua. Meiltä tulee omat äijät mukana, ne kuule räimii kaikkea mikä liikkuu. Pelkkä ilmapallon poksahdus riittää niille, joskus on riittänyt kunnon pierukin. Sun pojille jää vain liikenteen ohjaaminen, pistät vaan äijät lakaisemaan kadut putipuhtaaksi.’
’En minä nyt oikein tiedä…’
’Kiitti Sale! Tiesin, että suhun voi luottaa. Tää on kuule hyvä diili.’
Esimakua tulevasta, sunnuntai
Oheinen tilanne oli tietysti mielikuvituksen tuote. Koska meillä pyritään kirjoittamaan asioista tosiasioihin perustuen, oikea laita selviää vain menemällä paikan päälle katsomaan. Lystihän alkoi jo sunnuntaina. Tiedossa olisi ainakin mielenosoituksia ja voisihan sitä käydä kauppiailta kysymässä, tuleeko nyt pakkolomaa vai ei. Kaupungille pääsee autolla näppärästi Ruoholahden kautta. Parkki maksaa sunnuntaina EuroParkissa vain euron tunti ja kärrykin on auringolta suojassa. Tilaa oli riittävästi, koska moni uskoi oikeasti, ettei Helsingin keskustaan ole autolla asiaa.
Helsinki Calling, mutta tyhjähkö tori ei kuule
Kaupungilla olikin hulina täydessä vauhdissa. Manskulla marssi mielensäpahoittajien kulkue, joten ei kun sitä katsomaan. Hieman väsähtäneen näköistä touhua, johon helteelläkin lienee osasyynsä. Senaatintorille päätyi arvioiden mukaan 3.000 ihmistä tai 2.500, riippuen kuka kertoo. Minäpä koiruuttani laskin yksitellen kärvistelijöiden määrän torin vasemman puoleisella osalla. Arvioin myös bussien ja kylttien taakse jääneet ja sitten kerroin luvun kahdella. Tulos on jälleen kerran mielenkiintoinen: Ihan alussa paikalla saattoi olla korkeintaan 1.500 maleksijaa, jo tunnin päästä paikalla oli vain muutama sata hikistä kärvistelijää ja iso osa niistäkin oli ohikulkijoita. Portaat eivät kuuluisi lukuun sillä se on julkista aluetta. Laskentamallini huomioi tavallaan portaatkin sillä oikealla puolella oli paljon väljempää, kuten kuvasta voi helposti havaita. Viralliset luvut olivat reippaasti yläkanttiin! Jos tapahtuman takana on sanomalehti lukujen pitäisi olla tarkempia, tämä on ihan helppo laskutoimitus.
Sofi Oksanen puhuu
Minä odotin kovasti Sofin puhetta sillä arvostan kaikkia sanankäyttäjiä, hän on kuuluisa kirjailija joten olisi mielenkiintoista kuulla mitä hänellä olisi sanottavanaan. Monilta osin hänen mielipiteisiinsä olikin helppoa yhtyä. Olemme tosiaankin menossa taaksepäin sananvapauksissa, ihmisoikeuksissa ja oikeudenkäytössä. Koko maailmassa mennään tässä takapakkia. Sofi sanoi, että kaikista epäkohdista saisi helposti puhelinluettelon paksuisen opuksen ja hän on tässäkin aivan oikeassa. Ei minulla tosiaankaan ole mitään Sofia vastaan ihmisenä tai kirjailijana ja kuten todettu kannatan monia hänen sananvapautta koskevia mielipiteitään. Silti jonkun muun syyllistäminen mahdollisimman kaukana on arvovallan hukkaan heittämistä. Tarmoa voisi välillä suunnata kotimaan ongelmien parantamiseen, monella kulttuuripersoonalla riittäisi siihen myös kanttia. Sofilla on toki enemmän resursseja ulkomaiden tilanteiden ruotimiseen, joten minä tyydyn ottamaan muutaman esimerkin täältä omilta rappusilta.
Meilläkään ei syytä juhlaan
Heitetäänpä tiskiin lyhyt painos kotimaan ”puhelinluettelosta”: Meiltäkin löytyy esimerkkejä mielivaltaisista oikeudenkäynneistä ja niiden kyseenalaisista tuomioista. Alkoholin ja autojen maahantuonnissa nuija on kopahtanut oikeusasteesta toiseen virkamiehen hyväksi, kopauttajana toinen suomalainen virkamies. Vasta EU:sta on sitten tullut oikea laillinen tuomio maahantuojan eduksi, tällä kertaa ulkomaalaiselta virkamiehiltä. EU:ssahan auto on kulkuväline ja alkoholi maataloustuote.
Liikenteessä saa pelkän kameran kuvan perusteella sakot ylinopeudesta, Autoilijan pelivara on pieni, mutta kameran ei tarvitse olla kalibroitu tai huollettu asianmukaisesti. Lukemattomat yrittäjät ovat saaneet ja saavat edellen mielivaltaisia tuomioita verotusasioissa ja nämä tuomiot maksavat myös työpaikkoja. Palkansaajapuolella monet työttömät julkistavat kannanottoja absurdeista TE -toimiston ja apua tarvitsevat KELA:n päätöksistä. Tämä on vain pintaraapaisu.
Sananvapautta kotimaassa
Entäs sananvapaus Suomessa? Tilaisuuden masinoiman Hesarin toimittajan kotiin tehtiin kotietsintä. Yhden roskalehden päätoimittajaa vastaan on nostettu oikeusjuttu. Yksi mielipidekirjoittaja on jo tuomittu ehdottomaan vankeuteen, en ollut kuullutkaan Lehdosta ennen tätä. Suomi onkin pudonnut sananvapausindeksissä ykkösestä kolmanneksi ja olemme myös omassa ylhäisessä yksinäisyydessämme EU:n ihmisoikeustuomioistuimessa muihin pohjoismaihin verrattuna. Monet sen langettavat päätökset koskevat nimenomaan oikeuslaitostamme.
Vaikka Trump ja Putin varmasti valikoivatkin mieleisiään toimittajia myös Hesari valikoi toimittajia. Se on mukana kustantamojen kuvapalvelimimessa jonka jäsenet valikoivat mieluisat käyttäjät, ei niihin kuka tahansa julkaisija pääse ja kielteistä päätöstä ei perustella. Lehdet myös sensuroivat jatkuvasti kommentoijien kirjoituksia ja saattavat käyttää niitä omiin juttuhinsa, (esitän todisteet kummastakin pyydettäessä). Myös somessa ihmisiä bandataan tuosta vaan.
Sananvapauhessa ei voi olla harmaasävyjä, sitä joko on, tai sitä ei ole. ”Hyvällä perusteella” tehdyt rajoitukset johtavat lopulta Putinin Venäjän tai Nykyturkin tilanteeseen, kaupallinen moderointi on tässä mukana sekin. Jos meillä joku tekisi Saulista samanlaisia juttuja kun Trumpista tehdään lehti saisi kunnianloukkaussyytteen. Yhdysvalloissa toimittajilla ja lehdistöllä on sellaiset vapaudet joista meillä voi nähdä vain päiväunia.
Arvovaltaa peliin myös kotimaassa, kiitos
Toivottavasti jossain toisessa yhteydessä Sofi ja kumppanit puhuvat yhtä kriittisesti kotimaamme sananvapauden ja oikeudenkäytön tilasta. Asia kannattaisi nyt nostaa esiin, sillä tähän me kaikki voimme oikeasti seuraavissa vaaleissa vaikuttaa.
Hyvää jatkoa silti Sofille, joka kyllä nosti esiin tärkeitä asioita. Mutta kuuntelevatko Putin ja Trump häntä kun toriltakaan ei kovin montaa kuulijaa löytynyt?
Päivän kysymys
Sitten toiselle torille, nimittäin Kauppatorille kauppiaita tapaamaan. Päivän kysymys on, saako torimyyjä korvauksen, jos joutuu jättämään maanantaipäivän väliin ja ei voi harjoittaa elinkeinoaan? Kauppiaista kukaan ei halunnut esiintyä omalla naamallaan asiaa kommentoidessaan, siitä kun voisi aiheutua ongelmia myöhemmin, mitä ongelmia? Kaikkien viesti oli kuitenkin sama, että pullikointi ei auta ja lähdettävä on ja myyntitappio menee omaan piikkiin. Moni kauppias sanoi, että Havis Amandan ympäriltä saatu tilakin olisi riittänyt heille ja Linnan edustan sulkeminen olisi kauppiaiden mielestä ollut vielä ok.
Ainakaan vuokraa ei kyseiseltä päivältä sentään kuulemma peritä. Oli miten oli, asia selviäisi lainsäädäntöä täsmentämällä. Kun jokaiselle lyötäisiin aiheutuneesta haitasta kymppitonni kouraan niin eiköhän olo siitä kirkastuisi! Niinpä nyt koitti sitten kauppiaiden pakkolomapäivä. Maanantaina sain huomata, että rajoitukset koskivat osin myös muita lähialueen kauppiaita sekä ravintoloita ja moni oli pannut lapun luukulle vapaaehtoisesti. Liikettä on vaikeaa pitää auki jos ei ole varmuutta siitä pääseekö henkilökunta töihin.Yksi mielenkiintoinen asia tulee mieleen, enpä ole nähnyt kauppiaita, torimyyjiä tai autoilijoita torilla meluamassa, pitäisikö ottaa palkansaajapuolelta mallia?
Maaginen maanantai
Maanantaina sitten takaisin. Nytkin kaupunkiin pääsi helposti sisään ilman ongelmia, kun tuntee reitit. Pelottelu ja lomakausi takasivat parkkipaikan löytymisen. Siinä taksamittari raksuttaakin arkena 4 € / tunti, mikä on järjetön hinta, kun sen laskee koko päivälle. Lähdimme molemmat kameroinemme eri suuntiin, sitä kun ei voi tietää, kumpi saa paremman näköalapaikan. Tiedossa olisi mustien autojen letkoja ja hurjaa hellettä. Yllättävän paljon oli porukkaa paikalla. Kadut oli katkaistu armotta, itseasiassa koko kaupunki oli halkaistu keskeltä kahtia jakolinjoina Espa ja Mansku.
Stockan edestä sain kuvat ilmeisesti Niinistön saattueesta. Siinä auringon kärvennyksessä ei voinut kauaa olla, joten vaihdoin varjoisalle puolelle. Kuten tiedämme, Putin oli tunnin myöhässä. Hän halusi vähän odotuttaa Trumpia, joka itsekin on kuuluisa venyvistä aikatauluistaan. Koskaan ei ole liian kiire pikku nokittelulle isojen poikien kesken, Suomipoika pitää kyllä tiet kiinni ja ihmiset nalkissa auringon paahteessa hamaan tappiin asti.
Poliisin toimintaa
Koska mitään ei tapahtunut, saamme juttuun vahigossa uuden elementin. Nyt oli oiva tilaisuus tarkastella runsaslukuisen poliisimme toimintaa. Joukossa oli kyllä yksi kohtelias ja maltillisesti ääntään käyttävä konstaapeli. ’Voisitteko siirtyä tuonne, olkaa hyvä’ ja ’koittakaa vähän väistää’. Kaikki muut poliisit olivat aika tylyjä ja epäkohteliaita. Tottakai turvallisuus ennen kaikkea, mutta huomaavainen poliisi sai paljon enemmän aikaan ihan tavallisella äänellä kuin hänen vähemmän kohteliaat kollegansa.
Heiluva ja huutava heinämies
Muutamilta koomisilta tilanteiltakaan ei voitu välttyä. Yksi jermu eli tähtihetkeään laajan yleisön edessä ja saattueen saapumista koskevan tiedon saatuaan alkoi huutaa: ”No niin, nyt kaikki tuonne seinää vasten, sinne sinne vaan!” (eipä ihan kiva mielikuva muutenkaan). Samalla hän huiski kuin tuulimylly ja havainnollisti siirtymistä käsillään. Touhusta ei tullut mitään, sillä seinän ja eturivin välissä ei ollut tyhjää tilaa. Konstaapeli hermostui ja karjui entistä kovempaa ja huiski kuin heinämies, mutta mistään ei tullut lisää tilaa, seinä sen kun jökötti paikallaan. Talon siirtämiseen hänellä ei ollut ohjeita. Olisiko tilaa saanut vaikkapa ’olkaa hyvä’ ja ’voisitteko’ -sanoilla? Ehkä ihmiset olisivat yrittäneet litistyä vieläkin tiukemmin jo ennestään hikiseen sumppuun.
Hankkiuduin ulos nihkeästä paikasta vähän etäämmälle ja jäin siihen. Siinä oli tietysti työmaa ja siten jalkakäytävästä jäljellä vain pieni käytävä, mutta sekin oli suljettu. Tässä pystyi huomaamaan, että moni ei ollut kaupungilla töllistelemässä autosaattueita, vaan myös asioilla. Kaupassa, töissä, menossa laivalle tai asiakastapaamiseen tai ihan vaan kävelyllä. Koska katu oli kiinni, läpi ei päässyt ja sitä on vaikea selittää rattaissa istuvalle kuumissaan olevalle itkevälle lapselle. Pikku pätkän ohittaminen vaatisi korttelin kiertämisen hotelli Tornin kautta, mikä on aikamoinen matka läkähdyttävässä 33 asteen helteessä.
Polkupyörät litistävät yleisön
Taas oli tulossa uusi saattue ja samalla seuraava koominen tilanne. Nyt kaikkien pitäisi perääntyä, käski toinen poliisi ja hän jopa kohtuu asiallisesti. Ei tietenkään mitään kohteliaita etuliitteitä, mutta ei nyt huutamistakaan. Me olimme kaikki siinä pahassa jumissa, sillä takana oli polkupyöriä eikä ohi päässyt. ’Eikö joku voisi siirtää sitä polkupyörää?’ kysyi konstaapeli. ’Se on lukittu telineeseen’, tuli vastaus. Tällä mentiin vähän aikaa ja sitten tuli jälleen uusi komento siirtyä taaksepäin.
Polkupyörä on siitä ikävä este, että siinä on ohjaustangot ja teräviä jarrukahvoja ja muita vipstaakeja. Ihmismassan puristuksessa joku onneton voi jäädä tuskalliseen loukkuun. Ajattelin pelastaa ikävässä jumissa olevat ihmiset ja hankkia siitä hyvästä ehkä putkareissun. Sanoin rauhallisesti kuin pikkulapselle, että ne pyörät ovat edelleen siellä. Poliisi uskoi ja antoi asian olla, järkevä päätös koska näin säästyttiin vammoilta. Jos hän olisi tavallisten kansalaisten paimentamiselta kääntänyt päätään, hän olisi nähnyt, että samaan aikaan vastapäisessä rakennuksessa oli kaksikin mahdollista ”Oswaldia” eli ikkunat auki ja niissä ihmisiä.
Etuoikeutettuja mielensäpahoittajia
Sieltä sitä taas tultiin, nimittäin sitä samaa suljettua kapeaa kulkua pitkin paarusti jälleen mielensäpahoittajia. Aika outoa, että mielenosoittajat olivat oikeutettuja kulkemaan siitä, mutta asioillaan olevat eivät. Miksi sitä porukkaa ei pistetty kiertämään korttelien ympäri niin kuin muitakin? Kas siinäpä kysymys. Luulisi asiaintilaa julkisesti arvostelevan porukan olevan suurempi turvallisuusriski kuin tavallisten talliaisten muodostama uhka.
Jälleen yksi saattue hurahti ohi ja eteeni jäänyt pienikokoinen nainen sabotoi kuvan omalla planketillaan. Kiitti kivasta kuvasta! Moni muukaan ei nähnyt hänen pizzalaatikkoviestinsä takaa mitään, mutta en usko, että viesti ehti näkyä autoihinkaan. Siellä on jo etuoikeutettujen kulkue, sinne vaan mukaan blanketin kanssa, me muut olimme paikalla vieraita tervehtimässä. Kuvauspaikka oli huono, joten oli aika kiertää kortteli.
Työmaat taas aukirevittyinä
Jostain syystä Mansku on aina silloin auki revittynä, kun jotain tapahtuu. (Onhan se toki aina aukirevittynä). Tässä oli kuitenkin vain muutama päivä sitten ajokelpoinen väylä. Tein siinä itse uukkarin, ainoa paikka missä sen voi tehdä, paitsi ei voi enää. Tässä olisi ollut se oikea rajoituksen paikka, työt olisi pitänyt lykätä alkamaan vasta tiistaina. Helsingin katurakennusporukan aikatauluissa muutama päivä olisi myöhästyttänyt valmistumista vain muutamalla kuukaudella tahi vuodella, eikä kukaan olisi huomannut mitään.
Hätkähdyttävä tilanne
Turvallisuus ennen kaikkea, mutta mitä sanotte tästä? Oheinen rekka, viimeinkin irtipäässeet kiireiset ihmismassat ja Erottajalle ties kuinka pitkäksi aikaa jumiutunut autojono; kaikki irti samaan aikaan, samaan paikkaan, huh huh! Olisiko joku konstaapeli voitu laittaa tähän ohjaamaan liikennettä? Poliisi ei tehnyt vaarallisessa hässäkässä yhtään mitään ja kaupunki oli jo tehnyt oman osansa eli kaivanut kadun auki. On yllättävää, kuinka hyvin ja fiksusti tavalliset kansalaiset pelasivat tilanteessa yhteen niin että kaikki selvisivät ilman loukkaantumisia. Onneksi myös rekkakuski oli taitava, täyspäinen sekä todella varovainen. Mikä tärkeintä hänellä oli mielessään vain työasiat, Ranskassa oli rekkakuski jolla oli mielessään vähän muuta. Tämä ei ollut ainoa läheltä piti -tilanne, tässä kävi jumalaton tuuri!
Pääsikö yleisön turvallisuus unohtumaan?
Tavallisen ihmisen turvallisuus tällaisessa tapahtumassa tuntuu olevan agendalla siellä pahnanpohjimmaisena, heidän ohi menevät jopa mielenosoittajat. Poliisin loistavaa toimintaa on ehditty hehkuttaa jo ainakin Sanomien konsernin julkaisuissa, jos verrokin valitsee sopivasti sitä voikin kehua. Muistetaan silti, että paljolti koko huippukokouksen turvajärjestelyjen onnistuminen ruohonjuuritasolla on ollut ymmärtäväisten ja kärsivällisten kansalaisten ansiota. Meillä eivät soihdut loimota eivätkä autot pala. Lisäksi huomasin poliisien toiminnassa vähän kirjavuutta.
Kanadalainen heppu
Oli aika jälleen vaihtaa maisemaa. Kiipesin seuraavaksi Tähtitorninmäelle, sieltä näkisi kyllä hyvin Linnaan, jos presidentit tulisivat parvekkeelle kauppatorin rannan kuvaajalaumaa tervehtimään. Tapasin siellä Suomessa vuosia työskennelleen kanadalaisen miehen ja jäin juttusille hänen kanssaan. Kanadassa ei pidetä Trumpista muun muassa siksi, että ensimmäistä kertaa koko maiden yhteisen historian aikana maat ovat kauppasodassa. Huomionarvoinen pointti tämäkin. Suomea mies ihaili suitsuttavaan tyyliin ja me olemme hänen mielestään hyvin samantyyppiset kansat keskenämme. Hänen mielestään pieniltä kansoilta ei voida odottaa koko maapallon syleilyä, siihen ei ole Kanadassakaan varaa.
Jostain syystä miestä on peloteltu opettelemasta suomen kieltä, kuulemma vaikeaa, sanoin, ettei se ole. Kun juonesta pääsee kiinni, kielemme on oikeastaan jopa helppo. Suomea lausutaan kuten kirjoitetaan ja sanajärjestys on vapaa eikä taivutusmuodoistakaan kukaan ala ihan äkkiä niuhottamaan. Mies yllättyi ja lupasi kokeilla, se auttaisi siinä, ettei hän tuntisi oloaan niin ulkopuoliseksi, kielen opettelussa on kyllä omat etunsa.
Valokuvaajan elämää
Kohtaamieni valokuvaajien kesken tuli juttua alan tilanteesta. Viesti oli aina sama, lehtien kuvajournalismin taso on pudonnut, lehdille riittää hyvin lukijan kuvat. Tavallisten ihmisten kuvien oikeuksia varastetaan ja keikkaa ei enää valokuvaajalle pukkaa. Nyt kaikilla on kännykkäkamerat, joten sukujuhlissa ja muissa tilaisuuksissa ei katsota enää olevan tarvetta ammattikuvaajalle. Oikeasti ammattilainen olisi edelleenkin varsin hyvä ratkaisu sillä hän on tilaisuudessa töissä eikä juhlimassa. Vieraat voivat seurustella, kun ei tarvitse heilua koko ajan kännykän kanssa. Jos se on kokonaan kiinni, aina vain paranee, kun jää aikaa rauhalliselle yhdessäololle. Ammattilaisen kuvat ovat parempia ja vieraat sekä vaikkapa morsiuspari keskittyvät kuvanottotilanteeseen enemmän. Valokuvaaja osaa myös auttaa saamaan ihmisistä parhaat puolet esiin. Mutta pahus kun siitä ammattilaisen työstä pitäisi maksaa! Ammattivalokuvaus lienee katoavaa kansanperinnettä. Mutta hyvä kamera ei tee hyvää kuvaa vaan kuvaaja kameran takana, se pitää edelleen paikkansa. Linnan parveke pysyi tyhjänä ja toisaalta onhan se niinkin, ettei siellä olisi ollut yleisöäkään. Tämä perinne lienee myös katoavaa kansanperinnettä, kuten tavallisten talliasten pariin jalkautuminenkin. Eikä enää ole toria jolle jalkautua.
Kauppahallissa myös lappu luukulla
Poikkesin vielä Vanhaan kauppahalliin, josta ostin vähän syötävää ja vettä. Lappu oli sovinnolla pantu luukulle lähes kaikkialla, vaikka halliin kyllä pääsi. Veden saanti olikin osoittautunut yllättävän hankalaksi, koska liikkeet olivat kiinni. Jälleen kerran pääsin seuraamaan urheaa poliisitoimintaa lähietäisyydeltä. Siinä oli muutama nuorehko koltiainen istuskelemassa kauppahallin ulkopuolella ja nauttimassa lonkeroa. Urhea poliisimatroona siihen nuoria miehiä opastamaan, että se on semmoiset lait, ettei julkisella paikalla saa alkoholia nauttia. Voi pyhä jysäys! Eikö konstaapelilla ollut tosiaankaan tärkeämpää tekemistä kuin moiseen häiriöttömään lipittelyyn puuttuminen ja oman ammattikuntansa ja itsensä naurettavaksi tekeminen? Keskustelin siinä vieressä vanhemman herran kassa joka joi janoosa kaljaa, hänen juomiseensa kostaapeli ei puuttunut. Eipä tultu parvekkeelle vieläkään ja päivä alkoi olla paketissa
Paljon harmia
Matkailuelinkeinolle lisäbuusteriksi ajateltu tilaisuus koitui lukemattomille ihmisille harmiksi ja jopa ongelmaksi. Koko keskusta oli sekaisin ja jumissa koko päivän. Minä olin siellä vapaaehtoisesti, mutta monen oli pakko mennä sinne. Ihmiset suljettiin kahteen keskeltä blokattuun puoliskoon, joista ei päässyt puolelta toiselle ilman todella pitkää kiertoa. Ei päässyt silloinkaan, kun se olisi ollut mahdollista. Koska yrittäjät olivat sulkeneet kioskinsa joko pakon edessä tai vapaaehtoisesti, nyt jopa tavallisesta vedensaannista tuli superhelteessä iso ongelma. Miksi veden jakelua ei ollut järjestetty, vaikka helteet tiedettiin hyvissä ajoin? Etenkin kun mottiin menevät osuudet tiedettiin myös ennalta. Tuhansiem järvien maassa ei saanut vettä mistään.
Kenen pyssymiehet täällä temmeltää?
Oliko myös oikeasti niin, että Jenkeillä oli omat konepistoolimiehet valmiina ampumaan kaikkea mikä liikkuu? Olisiko ilmapallon tai renkaan pamaus riittänyt? Minä olin luullut veteraaniemme taistelleen sen puolesta, että täällä on vain suomalaisia konepistoolimiehiä. Tulimmeko valokuvatuiksi katujen varsilta, ja jos niin kenen luvalla? Entä miten tietoja arkistoidaan ja käytetään vieraiden valtioiden toimesta? Molemmille suurvalloille on lasten leikkiä yhdistää ihmisten naamoja ja älypuhelimien dataa toisiinsa. Seuraava matkasi kyseisiin valtioihin voi tyssätä vääränlaiseen banderolliin tai johonkin muuhun asiaan, johon sinut tapahtuman yhteydessä on profiloitu. Olet onnekas, jos pistävät vain paluulennolle takaisin. Koska kumpikaan valtio ei tunnusta kansainvälistä oikeutta, tuurisi voisi olla huonompikin. Toivottavasti matkassasi oli vain ’mummokännykkä’? Vaikka kokouksen anti jää vielä ruodittavaksi, muutama asia on seuraavalla kerralla korjattava:
Pari parannusehdotusta
On keskusteltava avoimesti minkä maan pyssymiehet täällä heiluvat ja mihin lainsäädäntöön perustuen, entäs jos joku vahinko oikeasti tapahtuu? Poliisit on pantava käytöskursseille, turvallisuus on tärkeää, mutta kohtelias käytös siinä ohessa ei maksa mitään. Aita on merkkinä sitä varten, että sen takana saa olla, kukaan ei voi olla ’liian lähellä aitaa’.
Autojen lisäksi myös polkupyörät on poistettava kaupunkipyörien tapaan ihmisten kansoittamilta kadunvarsilta. Rekka-auton päästäminen ihmisiä vilisevälle tielle oli jo suoranainen kardinaalimoka, tässä olisi palaverin paikka!
Oikeasti pyöräily tulisi kieltää kuten autoilukin. Pyörä on nopea ja sillä pääsee helposti pakoon, jos on pahalla asialla. Entäs reput, niihin voi laittaa vaikka mitä ja reppumies vie kahden ihmisen tilan.
Mielenosoittajat laitetaan kiertämään samat reitit kuin tavallisetkin kansalaiset.
Määritellään mikä on alkoholia ja voisiko vähän joustaa, edes joskus? Luulisi konstaapelilla olevan parempaakin tekemistä, sitä lonkeroa juotiin todennäköisesti ihan vaan janoon.
Itse jaksan helteessä kiertää hotelli Tornin kautta päästäkseni halkaistussa kaupungissa takaisin lähes tien toisella puolella odottavalle autolleni, jonka miltei näin. Moni lapsiperhe ja iäkäs henkilö uupui varmasti matkalle 33 asteen korventavassa kuumuudessa ja monet heistä pitkäksi aikaa ja tahtomattaan. Jos ei muuta voida, on rakennettava tilapäiset ylikulut.
Vesipisteitäkin olisi pitänyt järjestää, koska suljetuista kaupoista ja ravintoloista vettä oli mahdoton saada. Helle ei tullut järjestäjille yllätyksenä. Muutama juomavesipiste Espalla ja Kolmen sepän patsaalla olisi ollut hienoa lisämainetta suomikuvaan ja sellaiset voisivat olla kesällä jopa pysyviä. Suomessa vesijohtovesi on juomakelpoista, mitä se ei ole kovinkaan monissa maailman maissa ja esimerkiksi Tampere on kisaisäntänä tehnyt siitä huikean menestyksen.
Yrittäjille on maksettava korvauksia menetetyistä ansioista. Samoin töistä ja muista tilaisuuksista myöhästyjät olisivat ansainneet korvauksen.
Jäikö meille torpparin osa?
Kaikki hehkuttavat sitä, kuinka hienosti meni ja hyöty Suomelle tulee olemaan ennennäkemätön. Perustetaanko nyt toimikunta seuraamaan sitä hyötyä? Hyödyt jakautuvat ehkä useille vuosille, mutta faktaa olisi mukava saada. Samalla on seurattava sitä, kostuiko tilaisuudesta joku muu kuin Helsingin keskustan muutama tavaratalo, hotelli ja ravintola.
Nyt näyttää vahvasti siltä, että Suomen poliisille oli varattu liikennepoliisin rooli, tavallisille kansalaisille huutolaispojan rooli ja presidentillemme vaatimattoman torpparin rooli, joka tarjoaa piispalle majatalon. Ainakaan lehdistötilaisuudessa ei Saulia eikä Suomen lippua näkynyt, suomalainen lehdistö ei myöskään saanut esittää edes yhtä ainoaa kysymystä! Tilaisuus olisi voinut olla missä vaan, Trumpin mukanaan tuomaa vauhdikasta tivolitunnelmaa unohtamatta, enkä tässä lainkaan epäile Saulin valtiomieskykyjä, päinvastoin. Mutta saivatko vieraat sanella asioita ihan miten halusivat ja kaikki toteutettiin nurkumatta? Siltä se ulospäin vaikutti. Pikkuisen nolo tuntu tästä välittyi.
Taisi jäädä luu käteen
Trumpin lentävä sirkus otti ja lähti tiehensä. Huomattavasti vaatimattomammin toiminut, olemattomaan partaansa naureskellut Putin poistui vähin äänin ja tulee taas joskus takaisin rentoutumaan Suomen lomahuvilalleen. Vastaako saatu, kieltämättä suitsuttavan hyvä, suomikuva siihen laitettuja panostuksia? Siinäpä kysymys. Itse kokouksen tulos tiedetään: käteen ei jäänyt mitään, paitsi ovelalle Putinille.
Putin pelaa shakkia, Trump pokeria. Pokeriin kuuluu bluffaaminen, joka perustuu siihen, ettei kädessä oikeasti ole kunnon kortteja, mutta bluffaaja uskottelee toisin. Peliliikkeen ongelma on riskissä, että vastapeluri maksaa ja katsoo kortit ja voittaa pelin. Shakinpelaajan gambiitti pyyhki pokerihailla lattiaa mennen tullen.
Neuvottelujen tuloksesta ei ole juuri tihkunut tietoja julkisuuteen, mitä siellä sovittiin? Tätä on verrattu ETY -kokoukseen jossa lyötiin lukkoon kylmän sodan Euroopan kahtiajako. Tehtiinkö nyt uutta etupiirijkoa, lupasiko Trump olla puuttumatta vaikkapa Baltian maiden ahdisteluun ja antoi Putinille vapaat kädet tehdä mitä haluaa?
Moneltako valtiolta vieraamme ovat kysyneet, että mitenkäs olisi tällainen tilaisuus teillä? Mahdollisia ehdokkaita olisi ollut ainakin Itävalta, Luxemburg ja Sveitsi. Moniko vastasi, että kiitos, ei tällä kertaa. Olimmeko ainoat, jotka tapahtuman suostuivat ottamaan ja kustantamaan?
Teksti: PK. Kuvat: PK & JL
