Tehdäänpä taas pääkirjoitus. Sellainen vapaa henkilökohtainen näkemys, jossa voi vähän irtotellakin ja jonka on tietysti oltava poliittinen. Joskus joutuu hieraisemaan silmiään ihan oikeita painettuja lehtiä lukiessaan. Otin ständistä Helsingin Uutiset viikonloppu 15-16 julkaisun, jossa oli tuttua asiaa. Nimittäin Jätkäsaaren liikennetilanteesta, josta tässäkin julkaisussa tehdään juttuja. Meillä täällä on autoilijan näkökanta, kun taas Vihreillä on jalankulkijan ja pyöräilijän näkökanta. Mistä tämä kulkuneuvojen vastakkainasettelu tulee, sitä en tiedä, mutta eiköhän tästä jotain saada aikaan hellepäivien ratoksi. Lukijan ja tarinamme sankareiden on syytä aina muistaa, että tällaiset jutut on tarkoitettu yksinomaan viihdekäyttöön.
Kokosivun tuohtumusta
Osmo Soininvaara oli saanut Helsingin Uutisista koko sivun käyttöönsä. Hän käytti sen ilmaistakseen tuohtumuksensa siitä, että Jätkäsaarenlaituri on muuttumassa mahdottomaksi jalankulkijoille. Tämä johtuu siitä, että jalkakäytävää aiotaan kaventaa puolisen metriä, jotta ruuhkaista katua voidaan leventää. Hän kuvaili jalankulkijoiden tilannetta sanalla ”liikennehelvetti”. Melko kovaa kieltä painetussa lehdessä, jonka lapsikin helposti voi ottaa ständistä käteensä.
Myönnän, että en juuri jaa Osmon ja hänen puolueensa muitakaan näkemyksiä yhteiskunnastamme. En esimerkiksi ymmärrä miksi Puolalle tulee pienemmät päästöjen supistamistavoitteet kuin Suomelle, vaikka siellä asuu 38 miljoonaa ihmistä! Eikö kaikkia pitäisi kohdella tasavertaisesti? Mutta vaikka olen hänen kanssaan monista asioista eri mieltä, se ei tarkoita, että pitäisin miestä tyhmänä, ei täällä ketään loukata. Päin vastoin, hän on kansanedustaja ja varmasti hyvin koulutettu, kokenut ja älykäs ihminen. Eihän sitä muuten eduskuntaan pääsisikään. Juuri tätä taustaa vasten tarkasteltuna hänen sanavalintansa oli kyllä aika kärjekäs. Sitten, kun siihen rysähtää Airbus A330 ja katu on tulimerenä, kaikkialla on huutoa, kauhua, palanutta rojua, romahtaneita taloja ja irtojäseniä, sitten se on helvetti. Vähän suhteellisuudentajua, Osmo, tässä on kyse vain muutamasta sentistä jalkakäytävää!
Kadonneiden lastenvaunujen arvoitus
Liikennehelvetti syntyy Osmon mukaan, kun lastenvaunutkaan eivät enää mahdu sivuuttamaan toisiaan ja niille tarvitaan liikennevalot! Jalkakäytävä kapenee 1,7 metriin, todisteeksi olisi nyt saatava juttuun joku tilanteen vakavuutta havainnollistava alkuasukasperhe. Jätkäsaarenlaiturilta ei ole helppoa löytää yhtään perhettä, saati sitten lastenvaunujen työntelijää. Onneksi Tyynenmerenkadulta löytyi ihmisiä ja onhan sekin melkein Jätkäsaarenlaituria. Osmolla ole koko päivää tuhlattavaksi, joten nyt on syytä iskeä kiinni.
Osmo hyökkää kulman takaa
Koitetaan hetki samaistua rauhallisella kävelyllä olevan lapsiperheen asemaan. Yhtäkkiä eteen pössähtää valokuvia räpsivä toimittaja ja tuomiopäivän pasuunana helvetistä saarnaava Osmo, joka tunkee mikrofonia naamaan! Meikäläinenkin olisi juossut kirkuen karkuun niin että hippulat vinkuvat. ’Aika hurjaa’, saatiin pumpattua irti perheestä, joka koostui äidistä ja kahdesta lapsesta sekä koirasta, joka luultavasti väänsi peloissaan uikuttaen hätätorttua kadulle. Se jäi epäselväksi kumpi oli hurja, kohtaaminen Osmon kanssa vai kokonaan eri kadulla sijaitsevan jalkakäytävän kaventamiskysymys. Valitettavasti oudosta tilanteesta irti haluavalla perheellä ei kuitenkaan ollut niitä tärkeitä lastenvaunuja, vain se pelokas koira ja lapsetkin mokomat kävelivät omilla jaloillaan. Tässä vaiheessa Osmo on antanut näemmä periksi ja todennut, ettei kaikkea voi saada ja aikataulut alkavat paukkua. Lastenvaunuliikennevalojen tarve jäi toteennäyttämättä, sitä ei voi tehdä ilman lastenrattaita.
Lastenvaunujen ihmeellinen maailma
Minulla ei ole lapsia enkä tiedä lastenrattaista mitään, niinpä jutun teko pakottaa nettiin tutustumaan kiesien ihmeelliseen maailmaan. Rinnakkain istuttavat rattaat ns. ”hyökkäysvaunut” eivät todellakaan mahdu sivuuttamaan ja se on ensimmäinen tosiasia joka tässä jutussa oli. Kuitenkin vain teoreettisella tasolla. Onko Jätkäsaaressa perheitä joilla on tällaisia lastenvaunuja, joilla he ylipäätään voisivat kohdata toisensa samaan aikaan? Kaksi lasta voidaan istuttaa myös peräkkäisiin istuimiin ns. ”hävittäjämallisiin” rattaisiin. Ne pystyvät kuitenkin jo hyvin kohtaamaan toisensa 1,7 m leveällä jalkakäytävällä, kuten tavalliset yhden lapsen vaunutkin. Jopa koiratkin pystyvät sivuuttamaan siinä toisensa. Kokenut kehäkettu Osmo tiesi tämän ja ei siksi kysynyt koiralta mitään, poliitikko osaa väistää tilanteet joihin on koira haudattuna. Muistakaamme silti, että Osmo ei löytänyt juttuun minkäänlaista lastenvaunua, vaikka kuinka haki!
Ne liikennevalot olisi silti kivat
Erään suuren kustantajan lapsiin erikoistunutta tunnettua nettisivustoa lukiessaan voi olla aika varma, että kahden ”hyökkäysvaunun” kohdatessa kiukkuinen vaaratilanne voisi syntyä. Liikennevalot saattaisivat olla varsin oiva ja hauska ratkaisu. Ajatelkaapa miten kivoja kuvia turistit näistä valoista saisivat. Toisaalta, onko punaisissa valoissa seistävä silloinkin kun ketään ei näy mailla halmeilla, kuten autoilija sakon uhalla joutuu tekemään? Autoliikenteessä ”helvetti” on totta ja monet jonottelevat siinä työnsä vuoksi. Laivat nyt vaan sattumalta ovat siellä satamassa ja rahtiliikenne kulkee kumipyörillä, sanoipa Osmo siihen mitä tahansa ja tähän ei ole koira haudattuna.
Mikä neuvoksi?
Asiaan on vain kaksi ratkaisua, siirtää laivat pois Jätkäsaaresta tai leventää tätä tietä. Lopultahan jalkakäytäväkin palautetaan alkuperäiseen leveyteensä joten elämää suurempi asia ei tässäkään mielessä ole. Osmon ja hänen kumppaniensa toimesta risteilymatkustajien parkkipaikkakin vietäneen lopulta pois. Tämä alkaa jo näkyä risteilymatkustajien ja heidän tekemiensä ostosten määrässä. Liikennettä sekään toimi ei helpota, sillä silloin tarvitaan tilalle lisää busseja, takseja ja raitiovaunuja. Julkinen liikenne jumittaa jo nyt, luultavasti varustajat jo miettivätkin kuumeisesti muuttoa.
Verkkokaupan parkkipaikan poisto harmittaa minuakin kun siellä ei voi entiseen tahtiin vierailla. Liikkeen osalta päätöksen tekee yksi mies ja on ajan kysymys koska kauppa ja työpaikat lähtevät. Varustamojen ongelma on suurempi, mutta sama ja jos ne lähtevät menee taas työpaikkoja, jos niitä katoaa paljon tulee ”taloushelvetti”.
Annin aloitematematiikkaa
Jostain puun takaa HU:n nettijuttuun pelmahti myös Anni Sinnemäki. Hän oli pahoillaan kun asiaan liittyvä Vihreiden aloite ei saanut kaupungin päättäjiltä huomiota, asukkaita ei ole kuunneltu. Ihanko totta Anni, aloitteen allekirjoitti ”satakunta” ihmistä? Jotta lukijalle paljastuisi vääryyden karmeus on laskeskeltava Jätkäsaaren asukaslukua ja verrattava sitä aloitteen allekirjoittajien määrään eli 100 henkilöön. Samalla saadaan myös kaupan päälle selville se, missä määrin ihmiset Vihreiden kaupunkipolitiikkaa kannattavat.
Hieman prosentteja
Helsingin ylläpitämältä sivustolta käy ilmi, että 2018 loppuun mennessä Jätkäsaaressa oletetaan olevan 8.500 asukasta, kasvuvauhti ollessa noin 1.500 asukasta vuodessa. Koska kaikki tämän vuoden asukkaat eivät ole vielä ehtineet muuttaa, voi aika perustellusti olettaa asukasluvuksi nyt noin 7.000. Tämä laskutapa antaa Annille jopa pienen edun, mutta menköön nyt tämän kerran. Nyt sitten vaan prosentteja laskemaan ja mikä onkaan tulos? Vain 1.47% Jätkäsaarelaisista on allekirjoittanut sen Vihreiden aloitteen, uskokaa tai älkää! On aika liioiteltua väittää, että asukkaat on jätetty huomioimatta.
Töiden ajoitus on oikea
Oikea tapa olisi todeta, että sataa Jätkäsaarelaista ei olla kuultu ja muita asukkaita muutaman kymmenen sentin jalkakäytävän väliaikainen kavennus ei kiinnostanut pätkääkään. Helsingin kaupunginvaltuusto teki oikein, kun ei tuhlannut aikaansa vain 100 ihmisen adressiin, virkamiehet osaavat laskea prosentteja. Päätös oli myös raivodemokraattinen verrattuna lopullisen päätöksen lukuihin, joissa erona oli vain yksi ääni. Hanke on myös hienosti ajoitettu sillä juuri nyt Suomessa syntyy vähiten lapsia koko mitatun historian aikana. Lastenvaunuja liikkuu kaduillamme nyt ennätyksellisen vähän ja haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Tässä Osmolle vähän hyvitystä, lastenvaunut ovat katoavaa kansanperinnettä ja on siksi ymmärrettävää, että niitä oli hänenkin vaikeaa löytää. Töiden ajoitus on mitä oivallisin ja todistaa, että kaupunginvaltuustossa on fiksuja ja koulutettuja ja kokeneita ihmisiä, eihän sitä muuten sinne pääsisikään.
Ovela toimittaja
HU:n toimittaja on varmasti jossain vaiheessa huomannut millaista stooria Osmo ja Anni ovat hänen nimissään tuuppaamassa maailmalle. Hän osoitti älykästä pelisilmää ja sai juttuun läpi huomautuksen, että jalkakäytävän kavennus on vain väliaikainen. Onneksi olkoon hänelle, fiksu veto varsinkin jos joskus hakee uutta työpaikkaa!
Samaa mieltähän tässä silti ollaan
Tällaiset kirjoitukset tulee silti päättää johonkin myönteiseen ja sovittelevaan loppuun. Tähän asti olen ollut siinä käsityksessä etten omaa juuri mitään poliittista yhteistä näkökantaa Vihreän puolueen kanssa. Ja en muuten anna myöskään täyttä tukeani lentoturvallisuuden vaarantajalle. Mutta tässä asiassa on pakko myöntää, että voin huoleti olla kerrankin samaa mieltä Soininvaaran ja Sinnemäen kanssa. Jätkäsaaressa on tosiaankin ”liikennehelvetti”, meillä on vain eri käsitys siitä missä se ”helvetti” on.
Vihreät lasit
Osmo ja Anni katselevat asiaa vain vihreiden silmälasien läpi, jolloin heidän poliittinen ideologiansa värjää ympärillä olevaa näkymää. Siksi heidän maailmankuvansa rajoittuu pelkkään jalkakäytävään. Jos menee optikkoliikkeeseen ei löydä myyntihyllyltä vihreitä silmälaseja, koska niitä ei ole oikeasti olemassa. Aurinkoseja voi löytyä, mutta niiden käyttö rajoittuu vain tähän käyttöön. Voimakkaasti päällystettyhä silmälaseja ei ole käytännössä olemassa, sillä ne vääristävät näköhavainnointia.
Vs. tuulilasi
Minä taas katson tilannetta kristallinkirkkaan tuulilasin läpi, joka on suunniteltu antamaan ympäristöstä mahdollisimman todenmukainen ja selkeä näkymä. Jos menee johonkin autokorjaamolle katsomaan onko siellä myyntihyllyssä tuulilaseja voi huomata, että tuulilaseja on saatavilla. Eli niitä on oikeasti olemassa ja ne ovat aina kirkkaita. Tuulilasi näyttää jokaiselle saman todellisen näkymän ilman poliittista väritystä. En tiedä onko sen tarjoama näkymä Jätkäsaarenlaiturilta nyt suoranainen ”helvetti”, mutta melkoinen kaaos siinä ainakin on mutta se ei ole jalkakäytävällä vaan kadulla.
Jospa katsottaisiin tosiasioita.
Tiettyyn pisteeseen asti poliitikkojen retoriikkaan voivat kuulua kärjistävät, liioittelevat ja vain omasta ideologiasta kumpuavat lausunnot, usein totuutta vähän värittäen. Tämä kuuluu toki osana politiikan tekoa asiaan. Joku ihminen joka näkee vain tämän värittyneen näkökannan voi kuitenkin luulla, että se on oikea totuus. Uutisvälineiden tehtävänä olisi mielestäni välittää ihmisille tosiasioihin perustuvaa tietoa ohittaen poliittisen retoriikan ja tuoda esiin myös ideologioiden värittämien lausuntojen kääntöpuoli. Kaupungin hallinnon tehtävä taas on tehdä sellaisia päätöksiä, että liikenne sujuu ja kaikki liikennemuodot otetaan huomioon.
Onneksi ainakin osa poliitikoista ajaa parannuksia liikennesumppuun ja jotain helpotusta onkin luvassa. Kaikkea ei ole vielä menetetty, sillä vielä löytyy päättäjiä, jotka katsovat Jätkäsaaren liikennejärjestelyjä sieltä mistä pitääkin katsoa. -Tuulilasin läpi.
